Suoria linjoja ja tötteröitä

Tai no eihän tuo pergolan kukkapenkin kanttaus mikään suora ole, mutta sellainen siisti kuitenkin. Pihaa on valmisteltu juhlakuntoon, mutta onhan niitä rikkaruohoja silti siellä täällä. Turhan tarkaksi ei voi ryhtyä, tekemistä kun on niin paljon sisällä ja ulkona. Aita on nyt niiltä osin maalattu, mikä oli tavoitekin, joten sen suhteen voi ainakin hengähtää helpotuksesta.

Muutamien lajien osalta kukkaloisto on viime päivinä ollut parhaimmillaan, mutta nyt jo pois päin menossa. Etupihan kirsikka ja suikeroesikot on luottokukkijoita.

Etupihaa vähän laajemmasta kulmasta. Aidan viereen istutin muutaman ruukuissa olleen orvokin, kun niiden tilalle tuli muita kesäkukkia. Orvokit saattavat viihtyä tuossa varjoisahkossa paikassa ihan hyvin.

Elli pääsi haistelemaan upouutta lakkia. Näyttääpä Elli pieneltä tuon lakin rinnalla!

Takapihan Pirja-omena kukkii runsaana ja pölyttäjät hoitavat tehtäväänsä. Viereinen Pekka vasta harkitsee kukkiensa avaamista. Hyvä, että vähän vuorottelevat : )

Ekaa kertaa kukkii amurinkärsäkalla, melkoinen tötterö sillä onkin!

Pikkukurjenmiekka-tötterötkin näyttävät oikein lupaavilta! Tässä tummanpuhuva Cherry Garden, jonka kukat saattavat olla auki vielä lakkiaispäivänäkin, kun nyt on tulossa viilempää.

Gingerbread Man meinaa myös kukkia. Pipariväritys kukissa on ihanan erikoinen, tämä on yksi lempikukista.

Pikkupenkkien perustamista ja kunnostamista

Oranssivalkoinen narsissi kukii kilpaa kirjopikarililjojen kanssa. Ne ovat hauska pari, joka syntyi ihan vahingossa. Syksyllä sipuleita istuttaessa kun ei aina osaa ajatella, miltä kukat keväällä näyttää. Hauskaa, että välillä tulee näin kivoja yllätyksiä!

Olen viimein päässyt perustamaan uutta pientä kukkapenkkiä autopaikan viereen nyt kun aita on maalattu. Tässä pitää kasvaa jotain kapeaa ja toisaalta sellaista, joka ei välitä päälle kasattavista lumista. Noille pikkuhavuille voisi syksyllä virittää jotain tukia, jotta lumikuorma ei katko niiden oksia. Pallotuijat aina vähän kärsivät lumesta, varmaan nämäkin havut. Uutena hankintana pikkuhavujen lisäksi on riippahernepuu, josta oli kivoja kokemuksia edellisen asunnon pihalta. Siihen tuli tosin lopukesästä härmää, toivotaan, ettei tähän yksilöön tule. Kunhan lehdet tuosta kunnolla puhkeavat, pikkupuu alkaa näyttääkin joltain.

Pitkän timanttituijan siirsin penkkiin takapihalta, jossa se kasvoi terassipenkissä ison tuijan vieressä. Sen poistamista siitä kohdasta ei edes huomaa, mutta tässä uudessa penkissä hontelo tuija on ihan edukseen ja pääsee varmaan vielä tuuheutumaan ajan kanssa. 

Ihan vasempaan reunaan (ei näy kuvassa) istutin kiinanpionin (Duchesse de Nemours) juurakon, jonka löysin 50% alesta. Pieniä alkuja siitä kasvaa jo, toivottavasti viihtyy paikallaan, joka kyllä on vähän varjoisa. No, jos se ei menesty, niin eipä mennyt montaa euroa hukkaan.

Lisäksi siirsin penkkiin jättipoimulehteä, posliinirikkoa, rönsyleimua ja ihan oikeaan laitaan pari saniaistakin. Tuo rönsyleimu ainakin on pergolapenkissä levinnyt niin hurjasti, että sitä oli pakko vähän pilkkoa. Tässä penkissä se mahtuisi hyvin valloittamaan alaa, jos vaan alkaa viihtyä.

Tämä pikkuruinen penkki on ollut viime vuosina ihan hunningolla. Se on autokatoksen ja toisen autopaikan välissä ja vasemmalla kasvaa vaaleanpunainen juhannusruusu ja oikealla tuivio, jonka oksankärkiä näkyy kuvassa. Keskellä takana on kiinanlaikkuköynnös. Keskiosaan olen kivien lomaan aiemmin istuttanut tummanpunaista ketoneilikkaa, joka näyttää tosi ruskealta, mutta kuitenkin vähän vihreää pilkottaa. Kolme tai neljä vuotta sitten istutetuista mehitähdistä  jäljellä on yksi juuri ja juuri sinnittelevä yksilö. Nyt istutin näiden seuraksi lisää mehitähtiä ja siirsin muualta tulikellukkaa ja jättipoimulehteä sekä pienen alun neidontatarta.

Hirmu palkitsevaa tehdä tällaisia pieniä kunnostusprojekteja, joihin ei mene kauaa aikaa, mutta  muutoksen näkee heti. Mietin vaan, miksi en ole aiemmin jo tehnyt tälle penkille mitään. Totuus kuitenkin on, että vaikka puutarhassa paljonkin puuhaa, ei millään joka nurkkaan ehdi!

Siniluumu Sinikka kerkesi ensimmäisenä avaamaan kukkansa. Omput ja päärynä seuraavat sitten perässä. Tänä vuonna omenapuihinkin on tulossa paljon kukkia. Kukinnat taitavat kyllä olla ohi kesäkuun ekana, harmi.

Metsästä siirretty kevätlinnunherne kukkii hyvin ja tekee ihania, isoja lehtiä.

Eilisellä taimistopiipahduksella mukaan tarttui ´New Moon´ -tarhakulleron lisäksi keltainen lehtotesma.

 Ostin myös talvisaipon ihastuttuani näihin kukkiin. Onneksi otin siitä illalla kuvia, koska aamulla huomasin, että kaikki kukat oli syöty. Hyvä, ettei itku päässyt! Hemmetin jänikset!! Onneksi koko kasvi ei tietenkään ole menetetty ja jäi siihen nuo pikkuruiset sisäosassa kasvavat nuput, mutta kyllä silti harmittaa. Kun ideana oli, että lakkiaisten aikaan kukkapenkeissä olisi kukkivia kasveja. Varmaan pitää turvautua vaan pahanmakuisiin kasveihin ja kuorruttaa kukkapenkit esim. samettikukilla...

Kukkapenkkikierros

Pikkuinen kanadanorvokki on avautunut <3

Vaikka tänään satelee vettä, oli silti pakko tehdä pieni pihakierros. Otin samalla kuvia kukkapenkeistä ja tuli mieleen, että voisi tehdä postauksen kaikista pihan kukkapenkeistä. Ylempi kuva on otettu eilen, kun ei vielä satanut! Kuusimetriset aitalaudat odottavat käsittelyä, keskellä pihaa tietenkin ; )

Oikealla siis kaivopenkki, oikeassa takanurkassa entinen tramppa ja "nurkka". Vasemmalla pergolapenkki ja siitä vielä enemmän vasemmalla terassipenkki ja marjakuusipenkki. Trampasta vasemmalle (pergolan takana) on päärynäpuupenkki.

Nopeasti  merkkasin penkit vanhaan pihan pohjakuvaan. Roisi tuli, mutta ehkä siitä jotain selvää saa! Alareunassa on etupiha, yläreunassa takapiha.

Lähdetään kierrokselle!

Tässä on kaivopenkki. Kuten kaikissa muissakin penkeissä, siinä kasvaa kaikenlaista sekaisin, ilman sen korkealentoisempaa suunnitelmaa. Värejäkin on penkeissä yleensä sekaisin, mutta keltaisia olen sijoittanut vain yhteen penkkiin toisaalle.

Kaivopenkissä kasvaa esim. pioneja, tähtiputkia, akileijoja, keijunkukkia, syysleimuja ja neilikoita. Takaosassa on Mustialanruusua, laikkukirjokanukka ja peruukkipensas, suurimpana puuna riippajalava.

Kaivopenkin laajennusosa on perustettu viime kesänä ja se onkin vielä aika ankea. Parempaa nimeäkään en ole sille keksinyt kuin ´Kaivopenkki B´. Siinä on takana syreeni, uusina pikkupensaina japaninkelta-angervo ja mustaselja. Lisäksi akileijaa, kellukka, kuolanpioni ja juhannuspioni. Olen siirtänyt tähän myös syyskimikin, kevätlinnunherneen ja syyshohdekukan. Vähitellen tästä tulee ihan kelpopenkki ja tuuheutuvathan nuo nykyisetkin tuosta vielä huomattavasti.

Sitten nurkkaan. Tämä penkki on ollut vähän reppana, kun oli trampan tausta-aluetta. Jäljellä pihan alkuperäiskasvillisuudesta on punarunkoista kanukkaa ja syyshortensioita. Niiden juurelle olen istuttanut kaikkea sellaista, jotka saavat rauhassa vähän levitäkin, esim. viiruhelpiä, taponlehteä, mäkitervakkoa ja posliinirikkoa. Valkovuokkokin täällä rehottaa, halusin tai en. Oikeassa reunassa on hopeapensasta, joka on alunperin kotoisin lapsuuden pihaltani.

Pergolapenkki on rakennelmaa kiertävä kapea kaari, jossa kasvaa mm. tähtiputkia ja jaloangervoja. Lisäksi penkkiin kuuluu tämä lämpäre, jossa on kolme vanhempaa kiinanpionia ja yksi viime kesänä istutettu. Sitten on vielä tarhasalkoruusua ja pikkupihlaja-angervo, pienempinä rönsyleimua, ketoneilikkaa ja tuoksumataraa. 

Tässä penkissä kasvaa myös silkkipioni, jonka nuppuja tarkkailen päivittäin.

Terassin toisessa reunassa on marjakuusipenkki, jossa kasvaa mm. varjossa viihtyviä yksilöitä ja muitakin. Täällä on morsiusleinikkiä, kullero ja vuokko, akileijoja, esikoita ja lumikki. Vanha rähjäinen alppiruusu ´Mikkeli´ kasvaa taustalla ja toisella puolella pari vanhaa marjakuusta, joiden juurella on saniaisia ja tuoksukurjenpolvia.

Tässä penkissä kukintaa aloittelee metsästä siirtämäni kevätlinnunherne, vaikkei se isosta kuvasta erotukaan. 

Terassialueen keskellä oleva penkki, jonka yllätyksellinen nimi on terassipenkki, on vähän kulahtanut tällä hetkellä. Uudistusta siihen on luvassa. Verkon sisälle on joutunut joku aika sitten esittelemäni kukkiva akileija, josta jänikset söivät kaikki kukat. Niille maistui hyvin myös tarhavarjohiipan ja varjoliljan alut ja tuoksuorvokin kukat. Ripottelin penkkiin kahvinpurua ja toivon, että se karkottaa ristiturpia. Tosin nyt sataa, joten uudet kahvit lienevät paikallaan kunhan maa kuivuu vähän. Tämän penkin kukat olivat turvassa muutaman viime vuoden, mutta nyt pihallamme on näkynyt sekä rusakoita että citykaneja. 

Keltaisia kukkia olen koonnut tähän päärynäpuupenkkiin. Lajeina on esikoita, kevätkaihonkukkaa (sininen!), koiranhammasliljoja, keltaista akileijaa ja keltasauramoa. Myös pikkukurjenmiekkoja ja taka-alalla keltapäivänliljaa. Tässä penkissä muutama laji yrittää valloittaa alaa, ahomansikka ja suikeroalpi saisivat olla koko penkissä olematta, hurjaa kitkentää siis tiedossa. 

Siirrytään etupihan puolelle! Tässä on oikealla ´Vinopenkki´ja vasemmalla ´Rixipenkki´. Vinopenkki oli alunperin vain tuo kaistale oikealla, jossa on nyt narsisseja ja pionit nousussa. Viime kesänä kuorin tuosta takaa nurmikon ja laajensin vinopenkkiä. 

Kuvan vasemmassa reunassa on koristeomenapuu ´Rixi´ ja siitä eteenpäin jaloangervoja, Mustialanruusua jne. Autopaikan (=kiveyksen) vieressä olevalle kaistaleelle on tarkoitus istuttaa jotain kivaa tänä keväänä. Nyt siellä on valeistutuksessa muutama pikkuhavu, suunnittelen siihen lisäksi jotain pientä rungollista pensasta ja yhden timanttituijankin voisi laittaa linjaa jatkamaan. Aita on tarkoitus suoristaa ja maalata pian, ehkä jopa huomenna.

Tässä vielä vinopenkki ulko-ovelta kuvattuna. Tässäkin penkissä on sekalainen seurakunta kaikenlaista. Kuusi pionia, apteekkarinruusu, hakuropaju, keijunkukkaa ja valkoisia maksaruohoja.

Vaikka paljon jo vihertääkin, on penkit vielä aika rujoja. Ehkä kuvailen näitä uudelleen sitten kesemmällä, kun kaikki on runsaampaa : )

Päivän kukkakuvat

Ensimmäiset koiranhammasliljat (White Beauty) ovat avautuneet!

Nämä ovat joka suunnasta kuvauksellisia, yläpuolelta, alapuolelta ja lehdistöstä.

Kaivopenkin puolella vihervalkovuokot ovat alkaneet näyttää ihan hassuilta.  Kunnon tursake tuo keskusta, hurmaava sellainen! Kuin uusi kukka keskellä toista kukkaa.

Vieressä loistaa täysin valkoinen narsissi.

Kahta edellistä suojaa yläpuolelta riippajalava, joka kukkii myöskin. Lehdet puhkeavat vasta vähän myöhemmin, ovat vielä tiukassa sykkyrässä.

Marjakuusipenkissä puolestaan loistaa lumikkirypäs. Kukinnan loputtua valkoisia terälehtiä on koko lähialue täynnänsä ja vihreät, kauniit lehdet pääsevät oikeuksiinsa. 

Lähistöllä kukkii kevätputki, jonka yhdessä kukassa ötökkä loikoilee.

Kevätputki on näemmä tehnyt siementaimia, jihuu! Myös akileijan alkuja löytyy pitkin penkkiä, mikä sekin on mukavaa. Jättipoimulehteä myös, mikä nyt ei ole erityisen mukavaa kun siementää niin paljon. Kiva kasvi se on, mutta kaiketi luokiteltu jo haittakasviksi. Melkein kauniimpi on se luonnonvarainen versio, joita niitäkin löytyy kukkapenkeistäni. Jos nyt saisin valita, en ehkä tuota jättipoimulehteä pihaani enää ottaisi, vaan en kuitenkaan henno niitä hävittääkään. 

Edellisten lähellä maasta ponnistaa ehkä amurinkärsäkalla. Hyvin suurella todennäköisyydellä tämä on se, mutta eihän näistä aina ihan varmaksi voi sanoa. 

Uusin taimihankintani on kellukka ´Flames of passion´, jolle yritän kovasti miettiä parasta mahdollista istutuspaikkaa. Siihen asti se saa odotella ruukussaan.  Kellukat on jotenkin tosi kivoja. Heti kun löydän jostain lajikkeen ´Mai Tai´, päätyy se ostoskoriin. On kiva, että on pieni haavelista kasveista. Ilo niiden löytymisestä on sitten todella suuri!

Kevätkuvamaratooni

Kirjopikarililjat on kuvattava joka kevät, koska aina ne jaksavat ihmetyttää ja ilahduttaa. Ei kai sitä muuta voi kevätkukkijalta vaatiakaan : )

Syksyllä istutetut narsissit ilahduttavat myös, keskusta on kuin sitruunasorbettia!

Hyasintitkin kukkivat melko runsaina pamppuina, tässä tummempi vaaleanpunainen. Toiset on vaaleampia tai valkoisia. Ja aina näiden lähellä ihmetelen, mikä tämä tuoksu on, sitä ei meinaa millään osata yhdistää kevääseen.

Valkoiset kirjokevättähdet on kauniita vähän nuppuisinakin. 

Punakolmilehden nousemista odotin innolla ja siinä se on! Jipii!

Lapsuudenkodin pihalta tuttu Valkeakuulas -omenapuu on vihdoin meilläkin. Takana näkyy hämäävästi hortensian oksia, mutta on tuossa omenapuussakin muutama oksa. Nurmikon vihertymistä vielä odotellaan : )

Elli juoksee tässä mua kohti niin kovaa, ettei ole edes kuvassa tarkka. Kiire, kiire!

Silkkipionissa on mahtava kasvuvauhti. Taimi on ainakin 3 vuotta vanha, joten kukatkin olisi vaihteeksi kivoja. Peukut pystyssä : ) En ole vielä tutkinut lehtien sisuksia, josko siellä joku nupun palleroinen olisi.

Japaninkelta-angervo on ihan pikkuruinen vielä, mutta lehdistö on jo tässä vaiheessa hauskan värinen. 

 Vappupäivänä meillä oli pihalla ulkokalusteiden maalaamo, Elli valvoi laatua. Uusi kukkapenkki, jossa tuo edellisen kuvan angervokin kasvaa, on tuossa keskellä vasemmalle jäävän kaivopenkin ja hedelmätarhan välissä.

Olen siirrellyt metsästä kukkpenkkeihin kevätlinnunhernettä viime kesänä kukinnan jälkeen. Nyt pääsemme ihastelemaan kukintaa omassa kukkapenkissä. Luonnonkukat on jotenkin ihania lisäyksiä ostoperennojen joukkoon. Siirsin uuden penkin reunaan myös kevätpiippoja.

Laukan nuppu sieltä kurkistaa : )

Ja tästä eilisestä sääilmiöstä ei sitten sen enempää. Onneksi se on muisto vain!

P.S. On siellä silkkipionissa nuppuja! Jee : )