Oli tällainen loistomagnolia.
Alle polvenkorkuisesta kasvatettu. Istutettu noin vuonna 2013. Talvenarka, sijoitettu suojaisaan paikkaan, jossa alkoi kasvaa rehevästi, mutta toistaiseksi ilman kukintaa.
Oli kuitenkin yksi tällainen ylisöpö karvainen nuppu.
Josta pidin paljon meteliä lähes päivittäin kaikille perheenjäsenille. Vannotin, ettei saa tuhota nuppua edes vanhingossa, vaikka se kasvaakin ihan seinän vieressä.
Ei ole nuppu enää kiinni magnoliassa.
Löytyi maasta lohduttomana. Sähköjohtoa oli vähän liikuteltu ja hups, jotain traagista tapahtui. Huomasin vasta illalla.
Oli surullinen puutarhuri, jonka pitää nyt ihailla pelkkiä lehtiä.
On lohdutus-magnolia. Ihana, suuri, komea ja tuoksuva Susan!
Kaikki on hyvin, olen toipunut.
