Multasormille töitä

Pieni vuokkoni kukkii! Tarkempaa nimeä tälle ei ole tiedossani, se on vaan "vuokko". Söpö sellainen kuitenkin, kukat ovat melko pienet, pienemmät kuin kahden euron kolikko.

Illakko kukkii uskollisesti joka vuosi. Ihanan perinteinen tämä, ei mikään erityinen kaunotar, mutta persoonallinen kuitenkin. Tästä tulee ilmeisesti hyvä tuoksu varsinkin iltaisin, mutta en ole ehtinyt yhtään sitä tuoksuttelemaan, sillä iltaisin kaadun sänkyyn täysin väsyneenä puutarhan töistä ; )

Kaivopenkissä kukkii lupiini, joka on siemenestä kasvatettu ensimmäisenä puutarhakesänämme 2012. Se on nimeltään ´My Castle´.

Valon siivilöityessä punaisten peruukkipensaan lehtien läpi ne näyttävät aivan pronssisilta.

Kirjokanukan lehdet ja kukinnot kylpevät auringossa.

Tässä on työmaa, jonka parissa olen uurastanut alkuviikon illat. Nurmen poistaminen kävi ihan työstä, se oli tiivistä kuin betoni. Tein kanttausraudalla siihen kapeita viipaleita, jotka lähtivät armotonta voimaa ja vääntöä käyttäen pienissä erissä irti. Sormet kipeytyivät tosi pahasti ja olivat arat loppuillan ja seuraavan päivän, mutta iltaa kohti aina helpotti ja pääsi taas kidutus- repimishommiin.

Pihalaatoituksen reunaan, autopaikan eteen, piti laittaa noita kiviä, koska kuljen siitä aina pelkääjän paikalle autoon. Kiveys näyttää ehkä oudolta ja epäloogiselta, mutta käytännöllisyys on joskus vaan pakko ottaa huomioon. 

Jotain kasveja olen jo tuonne istutellut. Ihan keskellä on grönlanninhanhikki, josta olinn ehtinyt  haaveilemaan jo monta vuotta. Yksi uusi kiinanpioni on myös (Laura Dessert), ja jakotaimia syysleimusta ja parista keijunkukasta. Keskialueelle tökkäsin myös siirtotaimena takapihalta tuoksumataraa, mutta tuo teko ei tainnut olla kovin järkevä. Nauroin itselleni, että siinä ne on vierekkäin, varjoa suosiva matara ja kivikon paahdetta rakastavat mehitähdet ja maksaruohot!

Alue on vielä myllerryksessä, eikä ollenkaan valmis. Sitä juuttaan nurmikkoakin on vielä tuolla taka-alalla revittäväksi. Ihana kuitenkin päästä siitä eroon.

Takapihalla saimme raudoitusverkon asennettua pergolaan. Valtava pioni kasvaa siinä toisella puolella, joten en varmaan laita tuohon koskaan mitään köynnöstä tms. kasvamaan. Verkko on ihanan ruosteinen ja kivan näköinen sellaisenaan. 

Taustan hedelmätarhaan saimme eilen männynkuorikatteen haettua ja levitettyä. Olimme koko perheen voimin Ämmässuolla lapioimassa katetta peräkonttiin, mutta tyhjensin sen ihan yksin, ja käsin! Taas nauratti että haloo, ihminen, miksi pitää tehdä asiat niin hankalasti? Mutta oikeasti, kauhaisemalla katetta kahden käden väliin sain sen siististi ja tehokkaasti kottikärryyn. Ja taas sormet kiittivät pienestä iltajumpasta : ))

Katetta riitti muutamaan muuhunkin paikkaan, joista varmaan lisää seuraavassa postauksessa.

Tässä pergola arkiasussaan, nuotiopaikka sadesuojattuna (tulipesän pohja on umpinainen, joten vesi jäisi siihen lillumaan) ja riipputuolitkin varastoituna. Kiveys alkaa olla valmis, vielä hieman kivituhkaa on lisättävä ja laattojen väliin laitamme vielä mustaa saumaushiekkaa. Vaikka tässä sadesuojauksia onkin, eihän täällä kunnolla ole satanut. Muutama hassu kuuro, jossa maa on hieman kostunut. Nyt onkin taas lämmintä luvassa : )

Mukavaa viikonlopun odotusta!

Nukkajäkkärät, kärsäkallat, rikot ja muut

Eilen oli mielettömän ihana puutarhapäivä. Aamulla kävin Marketanpuiston puutarhamarkkinoilla ja loppupäivä meni pihahommissa.

Tämä superihanuus Prins Gustav tarttui mukaan markkinoilta. Kukat ovat tosi tiiviit pallurat, jotka eivät avaudu kokonaan ollenkaan. 

Tässä muu saalis, joista suurin osa BOV:n kojulta, joka on jokavuotisen markkinareissuni kohokohta. Tässä on mm. valkoista hanhikkia, kaukasiantähtiputkea, isotähtiputkea, takana on reunuspäivänkakkara eräältä toiselta kojulta.

Yrttimyyjiä oli paikalla jälleen runsaasti, ostin kirjavan mäkimeiramin ja timjamin sekä suklaamintun.

Tässä ehkä erikoisin hankintani: amurinkärsäkalla. Siihen tulee jännä raidallinen, valkovihreä suppilokukka. Istuttaessani sitä maahan huomasin, että uusia alkuja on myös kasvamassa.

Tämä oli joku rikko, mutta purkissa ei ollut lappua enkä ollenkaan muista, mikä rikko se oli. Googlestakaan ei ihan heti ollut apua. No ehkä tämä mysteeri joskus selviää, vaikka sitten kukkimisvaiheessa.

Kurjenmiekkarintamalla alkaa nyt tapahtua! Tämä viime keväänä Marketanpuiststa hankittu ´Lemon flair´ avaa kohta kukkansa. Viime vuonna en ehtinyt saada kukasta kuvaa, nyt pitää tarkkaan päivystää, ettei kukinta mene ohi. Kukka on ihanan raikas vaaleankeltainen.

Cherry garden ennätti jo avata silkkisen kukkansa. 

Kevätatsalea kukkii tänä vuonna hieman vaisusti. Talvi lienee rokottanut tätäkin kasvia. tämän lähettyvillä magnolia on palelluttanut suuren osan oksistaan. Onneksi tyven luona on jotain elämää siinäkin. 

Appivanhempien pihasta ainakin viisi suotta sitten siirretty syreeni kukkii muutaman tertun voimin. Ihanaa! Lajikkeesta minulla ei ole tietoa, saa vinkata, jos tunnistaa. 

Villanukkajäkkärä sai paikan pergolapenkistä. Lehdet ainakin ovat kauniit, kukat ovat purkin kuvan mukaan pienistä palleroista koostuvia ryppäitä. Saa nähdä mitä tulee, Hong Kongin perennoissa voi aina olla joitain yllätyksiä.

Mies sai napattua kirjosiepostamme kuvan. Vähän se oli kameran ääntä säikähtänyt, siksi kuvasta tulikin kelvollinen, kun lintuparka jähmettyi niille sijoilleen. Kun yritettiin kuvata hiljaisemmalla kännykällä, siitä ei tullut mitään, kun lintu oli kameraa nopeampi.

Ja loppuun vielä pakollinen kuva nuotiopaikan edistymisestä, autenttisessa kaaoksessaan. Kiveys tuli eilen melkein valmiiksi, vielä tarvitaan lisää kiviä etuosaan. Sain kukkapenkin ja kivituhkan erottavan reunanauhan paikoilleen ja istutettua perennat. Puuosat maalataan ensi (tai seuraavana) kesänä mustiksi, siksi en vielä viitsi istuttaa monivuotisia köynnöksiä. Jotain kesäköynnöstä voisi kyllä harkita jo nyt. 

Grillattiin tuossa eilen iltapalamakkarat, hyviä olivat : )

Riipputuoli tuli taloon ja mitä siitä seuraa

Pihallamme on tapahtumassa suuria muutoksia. Kaikki alkoi siitä, kun viime kuussa kävimme Turussa ja hankimme matkamuistoksi Granitista riipputuolin. Ostopäätökseen ei montaa minuuttia kulunut, mutta sitä seurasi pitkällinen pohdinta tuolin tulevasta sijoituspaikasta. Yksitasoisessa talossa ei ole sopivia parvekkeen alustoja eikä pihallamme ole puita sopivissa kohdissa. Mietimme irtonaista telinettä, mutta pergola tuntui kuitenkin kivemmalta ratkaisulta. Sellainen voisi tulla terassin nurkkaan, joku moderni ja yksinkertainen.

Samalla perheen miesväki kuitenkin haaveili nuotiopaikasta pihalle ja minä keksin, että hedelmätarha olisi ihana. Omenapuut istutettiin 7 vuotta sitten aidan viereen vierekkäin (koska pelikentälle piti jättää nurmikkotilaa) ja minusta kokonaisuus on alkanut viime vuosina näyttää vähän törppöltä ja pihapelailukin lasten kasvettua loppunut.

Olin jo pari viikkoa sitten levitellyt köysiä nurmikolle hedelmätarhan ja grillipaikan kohtiin ja mallaillut sopivia linjoja. Hedelmätarhaan tarvittaisiin paikka ainakin mustaherukkapensaalle ja ehdottomasti puutarhavadelmille, jotka nyt kasvaa kituuttavat aidan vieressä sammalikossa. Satoa ei tietenkään tule, ne ovat kasvaneet paikoillaan ainakin 6 vuotta ja varret ovat ehkä 30 senttisiä. (Voi myös olla, että niiden yli on pariin kertaan vahingossa ajettu ruohonleikkurilla...)

Eilen illalla palaset alkovat kuitenkin loksahdella paikoilleen kun päätimme yhtäkkiä alkaa rakentaa nuotiopaikkaa. Meidän liikkeet on aina tällaisia hyvin äkkinäisiä. Näytin miehelle Pinterestistä kuvaa pergolallisesta nuotiopaikasta ja sellainen päätettiin sitten tehdä. Alettiin heti toimiin ja ihan ensin piti kuoria nurmikkoa tulevan hedelmätarhan nurkasta. Siihen siirtyisivät pensasmustikat.

Tässä ne kasvoivat vielä eilen. Mustikat ovat olleet kovia poikia (ja tyttöjä, he ovat Aino ja Alvar) muuttamaan. Appivanhemmat hankkivat ne omalle pihalleen yli 10 vuotta sitten, mutta ne eivät menestyneet siellä. Niinpä ne siirrettiin edelliselle pihallemme, jossa ne kasvoivat usemman vuoden. Sitten ostimme talon syksyllä 2011 ja mustikat tulivat tänne muuttokuorman mukana. Nyt reppanat siirtyivät vielä muutaman metrin, toivottavasti pensasvanhukset eivät tästä pahastuneet!

Edellisten omistajien rakennuttama terassi on varsin erikoisen muotoinen omituisine ulokkeineen. Olisiko tämä ehkä ollut grilliä varten? Me ei kuitenkaan haluttu pitää grilliä "keskelle pihaa", vaan se on sijoitettu lähelle keittiön ovea terassin toiseen päähän. Mitään kunnon käyttöä emme tälle ulokkeelle koskaan keksineet, joten sen voi hyvillä mielin purkaa. Terassialaa jää joka tapauksessa ihan riittävästi jäljelle.

Toinen pensas oli pienipaakkuinen, sen sain kannettua omin voimin. Mutta toisella olikin ihan megalomaaninen juuripaakku ja se piti raahata uudelle paikalleen. Siitä se meni, vauhtiraidat vaan jäi!

Siinä he nyt nököttävät, turvallisesti vierekkäin. Omenapuun ja mustikoiden väliin jäi ihan reilu väli, 

vaikka kuvassa sitä ei oikein erotakaan. Valkoiset ämpärin merkkaavat vadelmien paikkaa. Niille on tulossa kunnon tuet puusta ja kasvulangat ja kaikki. Omenapuiden keskellä kasvaa punaherukka, sekin tarvitsisi pensastuen. Vadelmien toiselle puolelle siirtyy mustaherukkapensas.

Hedelmätarhasta otetaan pois  nurmikko/sammalikko ja pensaiden ja puiden alle voisi tulla vaikka männynkuorikatetta. Toisaalta joku maanpeitekasvikin voisi olla hauska. Voi olla, että keskelle tulee käytävä hiekasta. Näitä asioita on vähän vaikea päättää kun tietoa ei ole itsellä niin paljon. Joka tapauksessa katteiden alle tarvitaan joku aluskangas ehkä? No näitä juttuja voi selvitellä ajankanssa, nyt keskitytään vielä rakentamiseen.

Punaisen sangon paikalle tulee nuotio (tulipesä). Siitä laitoimme kepit 165 cm:n päähän, mutta aluetta pitää varmaan vielä hieman kasvattaa, koska nuotio tulee olemaan isompi, kuin tuo ämpäri : ))

Tappien paikalla voisi olla pergolan pylväät. Yhteen väliin tulisi paikka riipputuolille ja ehkä voisimme hankkia toisenkin samanlaisen tuolin. Lisäistuimet olisi aluksi irtopenkkejä tms., tässä vaiheessa emme vielä rakenna mitään kiinteitä istuimia. Pergolan ulkoreunalle tulee kukkapenkkiä, jossa varmaan täytyy kasvaa jotain matalaa riipputuolien  kohdalla ainakin. 

Ihanaa saada kitkettyä kunnolla tuota vuohenputkea, joka tunkee terassin alta. Se on kyllä maailman ärsyttävin rikkaruoho.

Tältä työmaa näyttää talolle päin. Nurmikkoa on kuorittavana vielä melkoinen määrä! Onneksi meillä on samaan aikaan käynnissä operaatio "tramppakuopan täyttö", joten sinne saa heivattua jätökset.

Ja jotta pihatyöt ei vaan loppuisi kesken, olen muokkaamassa myös etupihaa. Sielläkin teemana on nurmikon poistaminen. Parin neliön nurmikko etupihalla on ollut ihan hassu ja nyt se saakin lähteä, pikkuhiljaa ainakin pienentyä. Palataan etupihaan seuraavassa jaksossa : )