Näytetään tekstit, joissa on tunniste Toukokuu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Toukokuu. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 26. toukokuuta 2021

Loistomagnolian tragedia



Oli tällainen loistomagnolia.



Alle polvenkorkuisesta kasvatettu. Istutettu noin vuonna 2013. Talvenarka, sijoitettu suojaisaan paikkaan, jossa alkoi kasvaa rehevästi, mutta toistaiseksi ilman kukintaa.



Oli kuitenkin yksi tällainen ylisöpö karvainen nuppu.



Josta pidin paljon meteliä lähes päivittäin kaikille perheenjäsenille. Vannotin, ettei saa tuhota nuppua edes vanhingossa, vaikka se kasvaakin ihan seinän vieressä.



Ei ole nuppu enää kiinni magnoliassa.



Löytyi maasta lohduttomana. Sähköjohtoa oli vähän liikuteltu ja hups, jotain traagista tapahtui. Huomasin vasta illalla.







Oli surullinen puutarhuri, jonka pitää nyt ihailla pelkkiä lehtiä.




On lohdutus-magnolia. Ihana, suuri, komea ja tuoksuva Susan!

Kaikki on hyvin, olen toipunut.



 

perjantai 21. toukokuuta 2021

Puiden kukintaa ja tomaatin taimia




Pihalla on nyt menossa jos jonkinlaista puiden kukintaa vähän eri vaiheissaan. Etupihan kuriilienkirsikka jo lopettelee ja availee hurmaavia punavihreitä lehtiään. Kesän ajan lehdet on toki ihan vihreät, mutta syksyllä taas punertuvat. Pikkuauto sopii näiden taustaksi tosi hyvin!



Pinkkiä on etupihalla myös leinikeissä. En ymmärrä, miten mikään kukka voi olla noin täydellisen ihana!



Kun lähdetään etupihalta kohti takapihaa, sivupihalla kasvaa sirotuomipihlaja, jolla myös on erityisen kaunis kukinta ja syysväri.



Luumupuu Sinikka pistää jälleen parastaan, kukkia on ihan tuhottomasti! Osa jo varissut maahankin.




Pölytys on ainakin hoidossa!



Hedelmätarhassa Pirja vasta miettii nuppujensa avaamista. Paljon on kukkia tulossa siihen ja kaveriinsa Pekkaan, sen sijaan muutaman vuoden ikäisestä Valkeakuulaasta en vielä ainakaan löytänyt kukkanuppuja. No, omenapuuthan ovat nuorina juuri tuollaisia. Muistan ne monet keväät, jolloin Pirja ja Pekka eivät suostuneet kukkimaan lainkaan ja olin jo ihan epätoivoinen. Teinien oikkuja vissiin!



Ennenkuin mennään tomaatteihin, esittelen tulikellukan, joka ruukussa olevan tarran mukaan on lajiketta "Borisii", eli sellainen perusoranssi. Epäilen ja toivon, että tässä on joku erikoisempi lajike, tuossa kukassa ei nimittäin ole hitustakaan oranssia. Täytyy katsella, miltä muut kukat sitten näyttävät, jos tämä keltainen onkin vain joku tilapäinen oikku. Toivotaan, että on pysyvä väri!



Pikkukasvarissa on jo tomaattiasukkaita ja yksi chilipaprika. Pieniä ovat vielä, mutta elinvoimaisia! Ostin valmiit taimet Muhevaiselta.





Summamutikassa valitsin chililajikkeista chilipaprika Apachen. Koskaan aiemmin en ole chiliä kasvattanut, joten on jännä nähdä, mitä tästä tulee. Lajike lupailee tummanpunaisia, pitkiä palkoja.




Yksi tomaatti on lähes musta Indigo Rose.



Tämä runsaus on ruukkutomaatti Rotkäppchen. Saksaa en paljoa osaa, mutta olisiko tämä punahilkka?




Keltaoranssi Sungold lienee aika suosittu lajike?

Näiden lisäksi on vielä amppelitomaatti, jonka hankin vähän vahingossa. Mahtuu se kuitenkin riippumaan tuolla chilipaprikan yläpuolella. Tomaatin varret tuoksuu NIIN hyviltä, ahhh! Joskus 90-luvulla Body Shopissa oli suihkusaippuasarja, jonka innoituksena oli kasvikset. Tomaatinvarren tuoksuinen oli aivan ihana! Tykkääköhän kukaan muu siitä tuoksusta? Tuntuu, että se ei kovin yleisesti lukeudu tykättyihin tuoksuihin. Pelargonia on toinen saman tyyppinen, vanha tuoksu. Lapsena inhosin sitä, mutta nyt rakastan. Dovella on uudessa sarjassaan sen tuoksuisia tuotteita, ihovoide on oikein hyväksi koettu : ) Heh, vähän melkein eksyttiin puutarha-aiheista, mutta ei kokonaan kuitenkaan.

 

torstai 23. toukokuuta 2019

Suoria linjoja ja tötteröitä





Tai no eihän tuo pergolan kukkapenkin kanttaus mikään suora ole, mutta sellainen siisti kuitenkin. Pihaa on valmisteltu juhlakuntoon, mutta onhan niitä rikkaruohoja silti siellä täällä. Turhan tarkaksi ei voi ryhtyä, tekemistä kun on niin paljon sisällä ja ulkona. Aita on nyt niiltä osin maalattu, mikä oli tavoitekin, joten sen suhteen voi ainakin hengähtää helpotuksesta.



Muutamien lajien osalta kukkaloisto on viime päivinä ollut parhaimmillaan, mutta nyt jo pois päin menossa. Etupihan kirsikka ja suikeroesikot on luottokukkijoita.



Etupihaa vähän laajemmasta kulmasta. Aidan viereen istutin muutaman ruukuissa olleen orvokin, kun niiden tilalle tuli muita kesäkukkia. Orvokit saattavat viihtyä tuossa varjoisahkossa paikassa ihan hyvin.



Elli pääsi haistelemaan upouutta lakkia. Näyttääpä Elli pieneltä tuon lakin rinnalla!



Takapihan Pirja-omena kukkii runsaana ja pölyttäjät hoitavat tehtäväänsä. Viereinen Pekka vasta harkitsee kukkiensa avaamista. Hyvä, että vähän vuorottelevat : )




Ekaa kertaa kukkii amurinkärsäkalla, melkoinen tötterö sillä onkin!



Pikkukurjenmiekka-tötterötkin näyttävät oikein lupaavilta! Tässä tummanpuhuva Cherry Garden, jonka kukat saattavat olla auki vielä lakkiaispäivänäkin, kun nyt on tulossa viilempää.



Gingerbread Man meinaa myös kukkia. Pipariväritys kukissa on ihanan erikoinen, tämä on yksi lempikukista.



perjantai 17. toukokuuta 2019

Pikkupenkkien perustamista ja kunnostamista





Oranssivalkoinen narsissi kukii kilpaa kirjopikarililjojen kanssa. Ne ovat hauska pari, joka syntyi ihan vahingossa. Syksyllä sipuleita istuttaessa kun ei aina osaa ajatella, miltä kukat keväällä näyttää. Hauskaa, että välillä tulee näin kivoja yllätyksiä!



Olen viimein päässyt perustamaan uutta pientä kukkapenkkiä autopaikan viereen nyt kun aita on maalattu. Tässä pitää kasvaa jotain kapeaa ja toisaalta sellaista, joka ei välitä päälle kasattavista lumista. Noille pikkuhavuille voisi syksyllä virittää jotain tukia, jotta lumikuorma ei katko niiden oksia. Pallotuijat aina vähän kärsivät lumesta, varmaan nämäkin havut. Uutena hankintana pikkuhavujen lisäksi on riippahernepuu, josta oli kivoja kokemuksia edellisen asunnon pihalta. Siihen tuli tosin lopukesästä härmää, toivotaan, ettei tähän yksilöön tule. Kunhan lehdet tuosta kunnolla puhkeavat, pikkupuu alkaa näyttääkin joltain.

Pitkän timanttituijan siirsin penkkiin takapihalta, jossa se kasvoi terassipenkissä ison tuijan vieressä. Sen poistamista siitä kohdasta ei edes huomaa, mutta tässä uudessa penkissä hontelo tuija on ihan edukseen ja pääsee varmaan vielä tuuheutumaan ajan kanssa. 

Ihan vasempaan reunaan (ei näy kuvassa) istutin kiinanpionin (Duchesse de Nemours) juurakon, jonka löysin 50% alesta. Pieniä alkuja siitä kasvaa jo, toivottavasti viihtyy paikallaan, joka kyllä on vähän varjoisa. No, jos se ei menesty, niin eipä mennyt montaa euroa hukkaan.

Lisäksi siirsin penkkiin jättipoimulehteä, posliinirikkoa, rönsyleimua ja ihan oikeaan laitaan pari saniaistakin. Tuo rönsyleimu ainakin on pergolapenkissä levinnyt niin hurjasti, että sitä oli pakko vähän pilkkoa. Tässä penkissä se mahtuisi hyvin valloittamaan alaa, jos vaan alkaa viihtyä.



Tämä pikkuruinen penkki on ollut viime vuosina ihan hunningolla. Se on autokatoksen ja toisen autopaikan välissä ja vasemmalla kasvaa vaaleanpunainen juhannusruusu ja oikealla tuivio, jonka oksankärkiä näkyy kuvassa. Keskellä takana on kiinanlaikkuköynnös. Keskiosaan olen kivien lomaan aiemmin istuttanut tummanpunaista ketoneilikkaa, joka näyttää tosi ruskealta, mutta kuitenkin vähän vihreää pilkottaa. Kolme tai neljä vuotta sitten istutetuista mehitähdistä  jäljellä on yksi juuri ja juuri sinnittelevä yksilö. Nyt istutin näiden seuraksi lisää mehitähtiä ja siirsin muualta tulikellukkaa ja jättipoimulehteä sekä pienen alun neidontatarta.

Hirmu palkitsevaa tehdä tällaisia pieniä kunnostusprojekteja, joihin ei mene kauaa aikaa, mutta  muutoksen näkee heti. Mietin vaan, miksi en ole aiemmin jo tehnyt tälle penkille mitään. Totuus kuitenkin on, että vaikka puutarhassa paljonkin puuhaa, ei millään joka nurkkaan ehdi!



Siniluumu Sinikka kerkesi ensimmäisenä avaamaan kukkansa. Omput ja päärynä seuraavat sitten perässä. Tänä vuonna omenapuihinkin on tulossa paljon kukkia. Kukinnat taitavat kyllä olla ohi kesäkuun ekana, harmi.



Metsästä siirretty kevätlinnunherne kukkii hyvin ja tekee ihania, isoja lehtiä.



Eilisellä taimistopiipahduksella mukaan tarttui ´New Moon´ -tarhakulleron lisäksi keltainen lehtotesma.




 Ostin myös talvisaipon ihastuttuani näihin kukkiin. Onneksi otin siitä illalla kuvia, koska aamulla huomasin, että kaikki kukat oli syöty. Hyvä, ettei itku päässyt! Hemmetin jänikset!! Onneksi koko kasvi ei tietenkään ole menetetty ja jäi siihen nuo pikkuruiset sisäosassa kasvavat nuput, mutta kyllä silti harmittaa. Kun ideana oli, että lakkiaisten aikaan kukkapenkeissä olisi kukkivia kasveja. Varmaan pitää turvautua vaan pahanmakuisiin kasveihin ja kuorruttaa kukkapenkit esim. samettikukilla...






perjantai 10. toukokuuta 2019

Kukkapenkkikierros




Pikkuinen kanadanorvokki on avautunut <3



Vaikka tänään satelee vettä, oli silti pakko tehdä pieni pihakierros. Otin samalla kuvia kukkapenkeistä ja tuli mieleen, että voisi tehdä postauksen kaikista pihan kukkapenkeistä. Ylempi kuva on otettu eilen, kun ei vielä satanut! Kuusimetriset aitalaudat odottavat käsittelyä, keskellä pihaa tietenkin ; )

Oikealla siis kaivopenkki, oikeassa takanurkassa entinen tramppa ja "nurkka". Vasemmalla pergolapenkki ja siitä vielä enemmän vasemmalla terassipenkki ja marjakuusipenkki. Trampasta vasemmalle (pergolan takana) on päärynäpuupenkki.



Nopeasti  merkkasin penkit vanhaan pihan pohjakuvaan. Roisi tuli, mutta ehkä siitä jotain selvää saa! Alareunassa on etupiha, yläreunassa takapiha.

Lähdetään kierrokselle!


Tässä on kaivopenkki. Kuten kaikissa muissakin penkeissä, siinä kasvaa kaikenlaista sekaisin, ilman sen korkealentoisempaa suunnitelmaa. Värejäkin on penkeissä yleensä sekaisin, mutta keltaisia olen sijoittanut vain yhteen penkkiin toisaalle.

Kaivopenkissä kasvaa esim. pioneja, tähtiputkia, akileijoja, keijunkukkia, syysleimuja ja neilikoita. Takaosassa on Mustialanruusua, laikkukirjokanukka ja peruukkipensas, suurimpana puuna riippajalava.



Kaivopenkin laajennusosa on perustettu viime kesänä ja se onkin vielä aika ankea. Parempaa nimeäkään en ole sille keksinyt kuin ´Kaivopenkki B´. Siinä on takana syreeni, uusina pikkupensaina japaninkelta-angervo ja mustaselja. Lisäksi akileijaa, kellukka, kuolanpioni ja juhannuspioni. Olen siirtänyt tähän myös syyskimikin, kevätlinnunherneen ja syyshohdekukan. Vähitellen tästä tulee ihan kelpopenkki ja tuuheutuvathan nuo nykyisetkin tuosta vielä huomattavasti.




Sitten nurkkaan. Tämä penkki on ollut vähän reppana, kun oli trampan tausta-aluetta. Jäljellä pihan alkuperäiskasvillisuudesta on punarunkoista kanukkaa ja syyshortensioita. Niiden juurelle olen istuttanut kaikkea sellaista, jotka saavat rauhassa vähän levitäkin, esim. viiruhelpiä, taponlehteä, mäkitervakkoa ja posliinirikkoa. Valkovuokkokin täällä rehottaa, halusin tai en. Oikeassa reunassa on hopeapensasta, joka on alunperin kotoisin lapsuuden pihaltani.



Pergolapenkki on rakennelmaa kiertävä kapea kaari, jossa kasvaa mm. tähtiputkia ja jaloangervoja. Lisäksi penkkiin kuuluu tämä lämpäre, jossa on kolme vanhempaa kiinanpionia ja yksi viime kesänä istutettu. Sitten on vielä tarhasalkoruusua ja pikkupihlaja-angervo, pienempinä rönsyleimua, ketoneilikkaa ja tuoksumataraa. 




Tässä penkissä kasvaa myös silkkipioni, jonka nuppuja tarkkailen päivittäin.



Terassin toisessa reunassa on marjakuusipenkki, jossa kasvaa mm. varjossa viihtyviä yksilöitä ja muitakin. Täällä on morsiusleinikkiä, kullero ja vuokko, akileijoja, esikoita ja lumikki. Vanha rähjäinen alppiruusu ´Mikkeli´ kasvaa taustalla ja toisella puolella pari vanhaa marjakuusta, joiden juurella on saniaisia ja tuoksukurjenpolvia.



Tässä penkissä kukintaa aloittelee metsästä siirtämäni kevätlinnunherne, vaikkei se isosta kuvasta erotukaan. 




Terassialueen keskellä oleva penkki, jonka yllätyksellinen nimi on terassipenkki, on vähän kulahtanut tällä hetkellä. Uudistusta siihen on luvassa. Verkon sisälle on joutunut joku aika sitten esittelemäni kukkiva akileija, josta jänikset söivät kaikki kukat. Niille maistui hyvin myös tarhavarjohiipan ja varjoliljan alut ja tuoksuorvokin kukat. Ripottelin penkkiin kahvinpurua ja toivon, että se karkottaa ristiturpia. Tosin nyt sataa, joten uudet kahvit lienevät paikallaan kunhan maa kuivuu vähän. Tämän penkin kukat olivat turvassa muutaman viime vuoden, mutta nyt pihallamme on näkynyt sekä rusakoita että citykaneja. 



Keltaisia kukkia olen koonnut tähän päärynäpuupenkkiin. Lajeina on esikoita, kevätkaihonkukkaa (sininen!), koiranhammasliljoja, keltaista akileijaa ja keltasauramoa. Myös pikkukurjenmiekkoja ja taka-alalla keltapäivänliljaa. Tässä penkissä muutama laji yrittää valloittaa alaa, ahomansikka ja suikeroalpi saisivat olla koko penkissä olematta, hurjaa kitkentää siis tiedossa. 




Siirrytään etupihan puolelle! Tässä on oikealla ´Vinopenkki´ja vasemmalla ´Rixipenkki´. Vinopenkki oli alunperin vain tuo kaistale oikealla, jossa on nyt narsisseja ja pionit nousussa. Viime kesänä kuorin tuosta takaa nurmikon ja laajensin vinopenkkiä. 

Kuvan vasemmassa reunassa on koristeomenapuu ´Rixi´ ja siitä eteenpäin jaloangervoja, Mustialanruusua jne. Autopaikan (=kiveyksen) vieressä olevalle kaistaleelle on tarkoitus istuttaa jotain kivaa tänä keväänä. Nyt siellä on valeistutuksessa muutama pikkuhavu, suunnittelen siihen lisäksi jotain pientä rungollista pensasta ja yhden timanttituijankin voisi laittaa linjaa jatkamaan. Aita on tarkoitus suoristaa ja maalata pian, ehkä jopa huomenna.



Tässä vielä vinopenkki ulko-ovelta kuvattuna. Tässäkin penkissä on sekalainen seurakunta kaikenlaista. Kuusi pionia, apteekkarinruusu, hakuropaju, keijunkukkaa ja valkoisia maksaruohoja.

Vaikka paljon jo vihertääkin, on penkit vielä aika rujoja. Ehkä kuvailen näitä uudelleen sitten kesemmällä, kun kaikki on runsaampaa : )