Pihasuunnitelmista ja piirroksista

Tällainen postaus löytyi luonnoksista, olen tehnyt tämän syyskuussa 2018. Eipä tämä kauhean paljon ole vanhentunut, joten julkaistaan pois kuleksimasta!

* * *

Talomme on valmistunut vuonna 1964, rakennusmestari on sen itselleen ja perheelleen piirtänyt ja epäilemättä myös suurelta osin rakentanut. Kuulemma piha on ollut alunperin suunnilleen pelkkää metsää, puita on kasvanut tontilla paljon.

Alkuperäiset asukkaat myivät talonsa 90-luvun alussa ja seuraavat omistajat alkoivat laittaa pihaa. He tilasivat puutarhasuunnitelman Maj-Lis Rosenbröijeriltä, jonka käsialaa on mm. Mäntyniemen puutarha. Talomme pihasta hän suunnitteli helppohoitoisen monine pensaine ja alppiruusuineen. Uudet asukkaat kaadattivat tontilta yli 50 puuta ja toteuttivat suunniltelmasta suuren osan melko tarkastikin. Oikeastaan vaan kasvimaa ja muutama pensasryhmä jäivät toteuttamatta. Harmillisesti esim. omenapuut jäivät heiltä istuttamatta.

Kasvilistalla oli paljon pensaita ja vain ihan muutamaa perennaa. Tietyt osat suunnitelmaa ovat mielestäni kivoja, esim. etupihan tuomipihlajat ja tuiviot, mutta angervopensaille ja varsinkaan kanukoille en voi sanoa lämpeneväni. Teimme ensimmäisinä vuosina hervottoman suuren työn hankkiutuessamme lähes kaikesta täysin villiintyneestä kenukasta eroon. En muistele tuota aikaa lämmöllä! 

Terassin alue oli jotenkin omituisesti suunniteltu ja toteutettu vieläkin omituisemmin. Päästäkseen laudoitetulle terassialueelle, piti ottaa useita askeleita terävillä kivillä. Tuohon asiaan saimme muutoksen laajentamalla terassia keväällä 2013. Nyt voi vaikka sukkasilleen kirmata ympäri ämpäri!

Tähän piirrokseen olen koittanut kirjata vanhaa pohjaa muokkaamalla kaikki nykyiset jutut. Tai siis kuvahan on jo vanha, tilanne on ehkä joltain vuodelta 2014. Kuten jäljistä näkyy, piirroksen päivittäminen on ollut aika haasteellista, mutta muistan sen olleen kuitenkin ihan hauskaa puuhaa. Kuvaa tulisi kyllä oikeastaan uudelleen päivittää, sillä trampoliini on poistunut ja uutena isompina elementteinä on tänä keväänä toteutetut pergola ja hedelmätarha. 

Katkoviivoilla näkyy oikeassa reunassa edelleen vain haaveissa oleva projekti ´Kasvihuone´. Koko hyötytarhapuoli (kasvatuslaatikot) ovat olleet koko vuoden täysin hunningolla, joten jos meille kasvihuone tulisi, siellä ei todennäköisesti kasvaisi tomaatteja tai kurkkuja, vaan olisi enemmänkin huvimaja. Siihen tarkoitukseen taas tuo paikka ei ole ollenkaan sopiva. Niinpä odottelemme edelleen insipraatiota vanhojen ikkunoiden käyttötarkoituksesta vailla mitään kiirettä. (Tähän kohtaan päivitys toukokuussa 2021, kahvihuone on työn alla! Yhtä hunningolla on kasvatuslaatikot kuin muutama vuosi sittenkin, uusimme sentään mansikat viime keväänä : )) ) 

Eilen (siis syksyllä 2018!) löysin kasvatuslaatikosta kauniin sitruunankeltaisena kukkivan kukan ja totesin sen rucolan kukaksi. Viime kesän siemenestä on näköjään lähtenyt kasvamaan uusi alku siihen laatikkoon, jonne keväällä tuikkasin siemenperunat. Muutamat potut olemme maasta kaivaneet, mutta kitukasvuisia ovat. Mansikkaa taas tuli tänä vuonna 0 kpl. Raakileita oli, mutta ne kuivuivat kokoon. No, aina ei voi onnistua : ))

Koska jotain tolkkua ja järjestystä kukkapenkkeihin täytyisi saada myös paperilla, olen joskus aikaisemmin koittanut piirrellä tällaisia pallerokaavioita. Alkuvuosina istutusten ja siirtämisten määrä oli niin suuri, että oli ihan pakko laittaa asioita ylös. Nykyään muistan jo melko hyvin, missä mitäkin kasvaa, jopa keväällä ; ). 

Pallerokaaviot oli myös vaikeita toteuttaa, koska usein unohtui välistä joku ja koko homma meni plörinäksi tai sitten mittasuhteet eivät muuten vaan täsmänneet. Näitä on hauska katsella ja muistella, miten näitä piirtäessä iski lievä epätoivo.

 Uusimmat kaavakuvat noudattaa samaa pallerolinjaa, mutta seassa on mystisiä x -merkintöjä ja numeroita. 

Nykyään pidän yllä pelkkiä kasvilistoja, joista kirjoitin keväällä. 

Niillä pärjäilee ihan hyvin, mutta kokonaan uusista penkeistä (esim. pergolan ympärillä) olen tehnyt summittaiset piirrokset. Niistä oli apua 

* * *

Näköjään lausekin jäi kesken syksyllä 2018! Mistähän niissä oli apua?

Näin keväällä pitää aina pinnistää muistiaan uusimpien kasvien osalta. Huomasin, että olin syksyllä merkinnyt  exceliin yhteen kukkapenkkiin lehtotesman. Kuvaa ei löydy, eikä muutakaan tietoa. Mikä ihmeen lehtotesma? Täytyy varmaan guugeletella, miltä sellainen oikein näyttää ja katsella kukkapenkkiä sillä silmällä, jos sellainen vaikka nousisi. Ja kaiken tämän jälkeen vannon taas pyhästi, että teen syksyisin paremmat muistiinpanot ja otan uusista kasveista kuvan. Syysalet on aina niin hauskoja, tekee yllättäviä löytöjä, nakkaa ne johonkin kohtaan kukkapenkkiä ja kevään tullen autuaallinen unohdus on koittanut. Tämänkin on kuitenkin oleellinen osa puutarhavuotta! Syysaleja jo odottelen, vaikka tämä lieneekin asia, jota ei saisi toukokuussa ääneen sanoa : ))

Kevät tulee!

Ilmat on ihanan keväiset jo nyt, vaikka kalenterin mukaan pitäisi olla talvi. (Koitan olla välittämättä siitä talvenpoikasesta, joka yrittää tällä viikolla tulla...)

Elli-kissakin on innostunut ulkoilemaan enemmän, kuin vaan muutaman minuutin. Pihareissu kestää nykyään ehkä jopa 10 minuuttia! Sinä aikana ehtii jo kurkkia vähän kukkapenkkeihin, ja mitä ihanaa sieltä jo löytyykään. Tummajouluruusussa on kunnon nuput jo tulossa!

Idänjouluruusu on astetta vaaleampi, mutta sekin hyvin jo kasvussa.

Lumikelloja nyt kukkii jo melkein joka paikassa, tässä meidän pihan tavalliset versiot. Syksyllä laitoin maahan kerrannaisiakin, mutta en yhtään muista, minne. Ne eivät taida olla vielä nousussa.

Kevätputkikin jo melkein kukkii : )

Etupihalla kevätkurjenmiekat nousevat hyvin ketoneilikkakasvuston seasta.

Toivottavasti talvenpoikanen ei lannista näitä! Pitää varmaan ryhtyä suojauspuuhiin ihan jo senkin varalta, ettei näitä syödä.

Jee, tästä se alkaa, kevään ja kesän odotus!

YO-juhlat juhlittu

No niin, nyt on pojan YO-juhlat juhlittu ja juhlista jotenkin toivuttu. Kaikki meni hyvin, päivä oli ihana ja sää juuri sopiva. Juhlien kruunu itse ylioppilaan jälkeen taisi olla tarjoilupöytä, jonka pohjana oli sammalmatto. Kun visioin tätä, mietin jo kauhulla, onko siinä mitään järkeä. Mutta hyvin onnistui ja toimi!

Isäni toi sammalen mökiltä omilta mailtaan ja aikaisemmin olimme käyneet siellä sahailamassa pöllejä tarjoiluvatien alustoiksi. Näpersin ruokien kyltit tuohesta ja oksista.

Sammalikkoon istutin kieloja, jotka kaivoin juurineen omalta pihalta ja istutin mataliin ruukkuihin. Oikein hyvin ne kestivät, eikä muutamasta kukasta tullut häiritsevää tuoksupaljoutta. Minusta se on ihana tuoksu, mutta ehkä tarjoilupäydällä joku megaparfyymituoksu olisi ollut vähän hassu. Elli oli juhlissa ihan reippaasti nojatuolin alla, tuli kuitenkin sopivasti kuvaan : )

Sammaleesta kömpi perjantaina vain muutama ötökkä, ja lisättiin varmuuden vuoksi siihen vähän Raidia. Ei siis toteutuneet pahimmat pelot ötökkäinvaasiosta!

Lauantain aamukasteinen piha ennen juhlia, pöydät vielä ilman pöytäliinoja. Kyllä tuolla kukkapenkeissä muutama perenna kukki ja ainakin oli vehreää! Entinen tramppakuoppakin vihertää ja uusi omenapuu (valkeakuulas) tekee ihanan isoja lehtiä.

Terassin vieressä pienessä penkissä kasvaa syksyllä kukkivia lajeja, syysleimua, syysasteria ja punaväriminttua. Väleihin istutin petuniaa ja unikon, että olisi kukkiakin. 

Omenpuissa oli kuin olikin kukkia, tosin vain muutama. Pekalla on isot kukat ja niitä oli vielä auki.

Pikkuruisena muutaman lehden taimena pari vuotta sitten istutettu silkkipioni avaa ensimmäiset kukkansa ihan pian. Tätä on odotettu!

Nyt kun juhlavalmistelut ja -stressi on ohi, ehtii taas pihatöihin ja kukkia kuvailemaan. Ja se on hei kesä, mahtavaa!

Suoria linjoja ja tötteröitä

Tai no eihän tuo pergolan kukkapenkin kanttaus mikään suora ole, mutta sellainen siisti kuitenkin. Pihaa on valmisteltu juhlakuntoon, mutta onhan niitä rikkaruohoja silti siellä täällä. Turhan tarkaksi ei voi ryhtyä, tekemistä kun on niin paljon sisällä ja ulkona. Aita on nyt niiltä osin maalattu, mikä oli tavoitekin, joten sen suhteen voi ainakin hengähtää helpotuksesta.

Muutamien lajien osalta kukkaloisto on viime päivinä ollut parhaimmillaan, mutta nyt jo pois päin menossa. Etupihan kirsikka ja suikeroesikot on luottokukkijoita.

Etupihaa vähän laajemmasta kulmasta. Aidan viereen istutin muutaman ruukuissa olleen orvokin, kun niiden tilalle tuli muita kesäkukkia. Orvokit saattavat viihtyä tuossa varjoisahkossa paikassa ihan hyvin.

Elli pääsi haistelemaan upouutta lakkia. Näyttääpä Elli pieneltä tuon lakin rinnalla!

Takapihan Pirja-omena kukkii runsaana ja pölyttäjät hoitavat tehtäväänsä. Viereinen Pekka vasta harkitsee kukkiensa avaamista. Hyvä, että vähän vuorottelevat : )

Ekaa kertaa kukkii amurinkärsäkalla, melkoinen tötterö sillä onkin!

Pikkukurjenmiekka-tötterötkin näyttävät oikein lupaavilta! Tässä tummanpuhuva Cherry Garden, jonka kukat saattavat olla auki vielä lakkiaispäivänäkin, kun nyt on tulossa viilempää.

Gingerbread Man meinaa myös kukkia. Pipariväritys kukissa on ihanan erikoinen, tämä on yksi lempikukista.

Pikkupenkkien perustamista ja kunnostamista

Oranssivalkoinen narsissi kukii kilpaa kirjopikarililjojen kanssa. Ne ovat hauska pari, joka syntyi ihan vahingossa. Syksyllä sipuleita istuttaessa kun ei aina osaa ajatella, miltä kukat keväällä näyttää. Hauskaa, että välillä tulee näin kivoja yllätyksiä!

Olen viimein päässyt perustamaan uutta pientä kukkapenkkiä autopaikan viereen nyt kun aita on maalattu. Tässä pitää kasvaa jotain kapeaa ja toisaalta sellaista, joka ei välitä päälle kasattavista lumista. Noille pikkuhavuille voisi syksyllä virittää jotain tukia, jotta lumikuorma ei katko niiden oksia. Pallotuijat aina vähän kärsivät lumesta, varmaan nämäkin havut. Uutena hankintana pikkuhavujen lisäksi on riippahernepuu, josta oli kivoja kokemuksia edellisen asunnon pihalta. Siihen tuli tosin lopukesästä härmää, toivotaan, ettei tähän yksilöön tule. Kunhan lehdet tuosta kunnolla puhkeavat, pikkupuu alkaa näyttääkin joltain.

Pitkän timanttituijan siirsin penkkiin takapihalta, jossa se kasvoi terassipenkissä ison tuijan vieressä. Sen poistamista siitä kohdasta ei edes huomaa, mutta tässä uudessa penkissä hontelo tuija on ihan edukseen ja pääsee varmaan vielä tuuheutumaan ajan kanssa. 

Ihan vasempaan reunaan (ei näy kuvassa) istutin kiinanpionin (Duchesse de Nemours) juurakon, jonka löysin 50% alesta. Pieniä alkuja siitä kasvaa jo, toivottavasti viihtyy paikallaan, joka kyllä on vähän varjoisa. No, jos se ei menesty, niin eipä mennyt montaa euroa hukkaan.

Lisäksi siirsin penkkiin jättipoimulehteä, posliinirikkoa, rönsyleimua ja ihan oikeaan laitaan pari saniaistakin. Tuo rönsyleimu ainakin on pergolapenkissä levinnyt niin hurjasti, että sitä oli pakko vähän pilkkoa. Tässä penkissä se mahtuisi hyvin valloittamaan alaa, jos vaan alkaa viihtyä.

Tämä pikkuruinen penkki on ollut viime vuosina ihan hunningolla. Se on autokatoksen ja toisen autopaikan välissä ja vasemmalla kasvaa vaaleanpunainen juhannusruusu ja oikealla tuivio, jonka oksankärkiä näkyy kuvassa. Keskellä takana on kiinanlaikkuköynnös. Keskiosaan olen kivien lomaan aiemmin istuttanut tummanpunaista ketoneilikkaa, joka näyttää tosi ruskealta, mutta kuitenkin vähän vihreää pilkottaa. Kolme tai neljä vuotta sitten istutetuista mehitähdistä  jäljellä on yksi juuri ja juuri sinnittelevä yksilö. Nyt istutin näiden seuraksi lisää mehitähtiä ja siirsin muualta tulikellukkaa ja jättipoimulehteä sekä pienen alun neidontatarta.

Hirmu palkitsevaa tehdä tällaisia pieniä kunnostusprojekteja, joihin ei mene kauaa aikaa, mutta  muutoksen näkee heti. Mietin vaan, miksi en ole aiemmin jo tehnyt tälle penkille mitään. Totuus kuitenkin on, että vaikka puutarhassa paljonkin puuhaa, ei millään joka nurkkaan ehdi!

Siniluumu Sinikka kerkesi ensimmäisenä avaamaan kukkansa. Omput ja päärynä seuraavat sitten perässä. Tänä vuonna omenapuihinkin on tulossa paljon kukkia. Kukinnat taitavat kyllä olla ohi kesäkuun ekana, harmi.

Metsästä siirretty kevätlinnunherne kukkii hyvin ja tekee ihania, isoja lehtiä.

Eilisellä taimistopiipahduksella mukaan tarttui ´New Moon´ -tarhakulleron lisäksi keltainen lehtotesma.

 Ostin myös talvisaipon ihastuttuani näihin kukkiin. Onneksi otin siitä illalla kuvia, koska aamulla huomasin, että kaikki kukat oli syöty. Hyvä, ettei itku päässyt! Hemmetin jänikset!! Onneksi koko kasvi ei tietenkään ole menetetty ja jäi siihen nuo pikkuruiset sisäosassa kasvavat nuput, mutta kyllä silti harmittaa. Kun ideana oli, että lakkiaisten aikaan kukkapenkeissä olisi kukkivia kasveja. Varmaan pitää turvautua vaan pahanmakuisiin kasveihin ja kuorruttaa kukkapenkit esim. samettikukilla...

Kukkapenkkikierros

Pikkuinen kanadanorvokki on avautunut <3

Vaikka tänään satelee vettä, oli silti pakko tehdä pieni pihakierros. Otin samalla kuvia kukkapenkeistä ja tuli mieleen, että voisi tehdä postauksen kaikista pihan kukkapenkeistä. Ylempi kuva on otettu eilen, kun ei vielä satanut! Kuusimetriset aitalaudat odottavat käsittelyä, keskellä pihaa tietenkin ; )

Oikealla siis kaivopenkki, oikeassa takanurkassa entinen tramppa ja "nurkka". Vasemmalla pergolapenkki ja siitä vielä enemmän vasemmalla terassipenkki ja marjakuusipenkki. Trampasta vasemmalle (pergolan takana) on päärynäpuupenkki.

Nopeasti  merkkasin penkit vanhaan pihan pohjakuvaan. Roisi tuli, mutta ehkä siitä jotain selvää saa! Alareunassa on etupiha, yläreunassa takapiha.

Lähdetään kierrokselle!

Tässä on kaivopenkki. Kuten kaikissa muissakin penkeissä, siinä kasvaa kaikenlaista sekaisin, ilman sen korkealentoisempaa suunnitelmaa. Värejäkin on penkeissä yleensä sekaisin, mutta keltaisia olen sijoittanut vain yhteen penkkiin toisaalle.

Kaivopenkissä kasvaa esim. pioneja, tähtiputkia, akileijoja, keijunkukkia, syysleimuja ja neilikoita. Takaosassa on Mustialanruusua, laikkukirjokanukka ja peruukkipensas, suurimpana puuna riippajalava.

Kaivopenkin laajennusosa on perustettu viime kesänä ja se onkin vielä aika ankea. Parempaa nimeäkään en ole sille keksinyt kuin ´Kaivopenkki B´. Siinä on takana syreeni, uusina pikkupensaina japaninkelta-angervo ja mustaselja. Lisäksi akileijaa, kellukka, kuolanpioni ja juhannuspioni. Olen siirtänyt tähän myös syyskimikin, kevätlinnunherneen ja syyshohdekukan. Vähitellen tästä tulee ihan kelpopenkki ja tuuheutuvathan nuo nykyisetkin tuosta vielä huomattavasti.

Sitten nurkkaan. Tämä penkki on ollut vähän reppana, kun oli trampan tausta-aluetta. Jäljellä pihan alkuperäiskasvillisuudesta on punarunkoista kanukkaa ja syyshortensioita. Niiden juurelle olen istuttanut kaikkea sellaista, jotka saavat rauhassa vähän levitäkin, esim. viiruhelpiä, taponlehteä, mäkitervakkoa ja posliinirikkoa. Valkovuokkokin täällä rehottaa, halusin tai en. Oikeassa reunassa on hopeapensasta, joka on alunperin kotoisin lapsuuden pihaltani.

Pergolapenkki on rakennelmaa kiertävä kapea kaari, jossa kasvaa mm. tähtiputkia ja jaloangervoja. Lisäksi penkkiin kuuluu tämä lämpäre, jossa on kolme vanhempaa kiinanpionia ja yksi viime kesänä istutettu. Sitten on vielä tarhasalkoruusua ja pikkupihlaja-angervo, pienempinä rönsyleimua, ketoneilikkaa ja tuoksumataraa. 

Tässä penkissä kasvaa myös silkkipioni, jonka nuppuja tarkkailen päivittäin.

Terassin toisessa reunassa on marjakuusipenkki, jossa kasvaa mm. varjossa viihtyviä yksilöitä ja muitakin. Täällä on morsiusleinikkiä, kullero ja vuokko, akileijoja, esikoita ja lumikki. Vanha rähjäinen alppiruusu ´Mikkeli´ kasvaa taustalla ja toisella puolella pari vanhaa marjakuusta, joiden juurella on saniaisia ja tuoksukurjenpolvia.

Tässä penkissä kukintaa aloittelee metsästä siirtämäni kevätlinnunherne, vaikkei se isosta kuvasta erotukaan. 

Terassialueen keskellä oleva penkki, jonka yllätyksellinen nimi on terassipenkki, on vähän kulahtanut tällä hetkellä. Uudistusta siihen on luvassa. Verkon sisälle on joutunut joku aika sitten esittelemäni kukkiva akileija, josta jänikset söivät kaikki kukat. Niille maistui hyvin myös tarhavarjohiipan ja varjoliljan alut ja tuoksuorvokin kukat. Ripottelin penkkiin kahvinpurua ja toivon, että se karkottaa ristiturpia. Tosin nyt sataa, joten uudet kahvit lienevät paikallaan kunhan maa kuivuu vähän. Tämän penkin kukat olivat turvassa muutaman viime vuoden, mutta nyt pihallamme on näkynyt sekä rusakoita että citykaneja. 

Keltaisia kukkia olen koonnut tähän päärynäpuupenkkiin. Lajeina on esikoita, kevätkaihonkukkaa (sininen!), koiranhammasliljoja, keltaista akileijaa ja keltasauramoa. Myös pikkukurjenmiekkoja ja taka-alalla keltapäivänliljaa. Tässä penkissä muutama laji yrittää valloittaa alaa, ahomansikka ja suikeroalpi saisivat olla koko penkissä olematta, hurjaa kitkentää siis tiedossa. 

Siirrytään etupihan puolelle! Tässä on oikealla ´Vinopenkki´ja vasemmalla ´Rixipenkki´. Vinopenkki oli alunperin vain tuo kaistale oikealla, jossa on nyt narsisseja ja pionit nousussa. Viime kesänä kuorin tuosta takaa nurmikon ja laajensin vinopenkkiä. 

Kuvan vasemmassa reunassa on koristeomenapuu ´Rixi´ ja siitä eteenpäin jaloangervoja, Mustialanruusua jne. Autopaikan (=kiveyksen) vieressä olevalle kaistaleelle on tarkoitus istuttaa jotain kivaa tänä keväänä. Nyt siellä on valeistutuksessa muutama pikkuhavu, suunnittelen siihen lisäksi jotain pientä rungollista pensasta ja yhden timanttituijankin voisi laittaa linjaa jatkamaan. Aita on tarkoitus suoristaa ja maalata pian, ehkä jopa huomenna.

Tässä vielä vinopenkki ulko-ovelta kuvattuna. Tässäkin penkissä on sekalainen seurakunta kaikenlaista. Kuusi pionia, apteekkarinruusu, hakuropaju, keijunkukkaa ja valkoisia maksaruohoja.

Vaikka paljon jo vihertääkin, on penkit vielä aika rujoja. Ehkä kuvailen näitä uudelleen sitten kesemmällä, kun kaikki on runsaampaa : )

Päivän kukkakuvat

Ensimmäiset koiranhammasliljat (White Beauty) ovat avautuneet!

Nämä ovat joka suunnasta kuvauksellisia, yläpuolelta, alapuolelta ja lehdistöstä.

Kaivopenkin puolella vihervalkovuokot ovat alkaneet näyttää ihan hassuilta.  Kunnon tursake tuo keskusta, hurmaava sellainen! Kuin uusi kukka keskellä toista kukkaa.

Vieressä loistaa täysin valkoinen narsissi.

Kahta edellistä suojaa yläpuolelta riippajalava, joka kukkii myöskin. Lehdet puhkeavat vasta vähän myöhemmin, ovat vielä tiukassa sykkyrässä.

Marjakuusipenkissä puolestaan loistaa lumikkirypäs. Kukinnan loputtua valkoisia terälehtiä on koko lähialue täynnänsä ja vihreät, kauniit lehdet pääsevät oikeuksiinsa. 

Lähistöllä kukkii kevätputki, jonka yhdessä kukassa ötökkä loikoilee.

Kevätputki on näemmä tehnyt siementaimia, jihuu! Myös akileijan alkuja löytyy pitkin penkkiä, mikä sekin on mukavaa. Jättipoimulehteä myös, mikä nyt ei ole erityisen mukavaa kun siementää niin paljon. Kiva kasvi se on, mutta kaiketi luokiteltu jo haittakasviksi. Melkein kauniimpi on se luonnonvarainen versio, joita niitäkin löytyy kukkapenkeistäni. Jos nyt saisin valita, en ehkä tuota jättipoimulehteä pihaani enää ottaisi, vaan en kuitenkaan henno niitä hävittääkään. 

Edellisten lähellä maasta ponnistaa ehkä amurinkärsäkalla. Hyvin suurella todennäköisyydellä tämä on se, mutta eihän näistä aina ihan varmaksi voi sanoa. 

Uusin taimihankintani on kellukka ´Flames of passion´, jolle yritän kovasti miettiä parasta mahdollista istutuspaikkaa. Siihen asti se saa odotella ruukussaan.  Kellukat on jotenkin tosi kivoja. Heti kun löydän jostain lajikkeen ´Mai Tai´, päätyy se ostoskoriin. On kiva, että on pieni haavelista kasveista. Ilo niiden löytymisestä on sitten todella suuri!