Näytetään tekstit, joissa on tunniste Maaliskuu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Maaliskuu. Näytä kaikki tekstit

tiistai 19. maaliskuuta 2019

Kevät(talvi)!



Pihakierroksella löytyi ekat piipot! Viime päivinä blogeissa ja somessa on näkynyt ekoja kevätkukkia ja olin aika skeptinen käydessäni pihalla katsomassa. Toki suurin osa pihasta ja kukkapenkeistä on vielä lumen peitossa, mutta pergolan penkin vierestä oli sulanut jo kivasti ja siellä näkyi ainakin tämä. Jotain sipuleita  sinne kovasti syksyllä istuttelin mutta kas, kun en yhtään muista, mikä tämäkin mahtaisi olla. Joku laukka varmaan? Kamera on tarkentanut jonnekkin muuale kuin tuohon piippoon, mutta isohko se on.



Vieressä kasvaa vihreänä yksi mysteerikasvi. Joku rikko tämä on, mutta en ole vielä saanut tarkemmin selville, että mikä.



Näistä ei myöskään ole mitään tarkkaa hajua. Olisinko voinut istuttaa syksyllä tähän pikarililjoja?



Nämä sentään taitavat olla krookuksia, niitä ainakin tähän pergolapenkkiin kätkin. Oransseja mahdollisesti?



Kaivopenkistäkin oli osa sulana ja narsissia näkyisi nousevan.

Nyt on kyllä kaivettana esiin syksyllä istutettujen sipulien paketit, jospa muisti palautuisi edes osittain : )

Joka kevät sama laulu, mitään ei muista!


perjantai 23. maaliskuuta 2018

Pelakuut


Autotallissa talvehtineet pelakuut voivat hyvin. Nämä kaikki yksilöt ovat viettäneet siellä jo ainakin kaksi talvea (tarkkaan en muista). Viime talvena meillä tehtiin patteriremontti ja autotalliinkin tuli uusi, iso ja enemmän lämpöä tuottava patteri. Pelakuut kuitenkin talvehtivat toisella seinämällä, ikkunan alla, ja siinä kohdassa on näköjään hyvä lämpötila niille edelleen. 



Uutta, ihanan vaalean vihreää kasvua pukkaa jokaisesta surkeasta rangasta, mikä on oikein iloinen asia. Ellikin on tarkistamassa, että juu, kasvaa ne. (Oikeasti hän on kuitenkin vaan seuraneitinä, tärkeä tehtävä sekin!)



Appleblossom Rosebudin pitkät varret hentosin lyhentää hieman, jotta sain pari uutta pistokasta. On ne vieläkin ihan liian pitkät, mutta ei anneta sen haitata.



Tämä yksilö on puolestaan matala, pitkät lehtivarret kohottautuu silti pitkinä kohti valoa.







Nuuh nuuh, ihania nää pelargonit...




tiistai 25. maaliskuuta 2014

Haastetta ilmassa





Magnoliani tuntuu olevan elossa!


Minut on haastettu, kivaa! Tämä on vastaava kuin joku aika sitten kiertänyt 11 kysymyksen haaste, mutta kysymyksiä on nyt vaan 5, mikä tekee haasteesta mukavan kevyen. Kivat kysymykset minulle laittoi Suppis, kiitos!! 


Haaste menee siis seuraavasti:

1. Vastaa saamiisi viiteen kysymykseen
2. Keksi viisi uutta kysymystä
3. Haasta viisi bloggaajaa tekemään samoin



Ja tässä vastaukset Suppiksen kysymyksiin:


1. Onko sinulle tapahtunut joskus jokin hauska käsitöihin liittyvä kommellus tai yhteensattuma? Kerro siitä.

Onhan näitä sattunut, paljonkin. Elävästi muistan sen, kun viidennellä luokalla käsityössä ompelimme vohvelikankaasta kylpytakkia. Etu- ja takakappaleet leikattiin taitteelta, ja minä näppäränä (=hätäisenä) tyttönä leikkasin myös takakappaleen keskeltä kahtia! Virhe korjattiin niin, että ommeltiin palat yhteen yhdistämällä ne erilliseen kangassuikaleeseen. Väreinä kylpytakissa oli keskisininen ja vaaleansininen, niinpä selkää koristi vaaleansininen raita. Taisi takissa olla muitakin yksityiskohtia vaaleansinisestä, hihansuut ja etukappaleiden reunat ainakin. Ei tullut ainakaan tusinatuotetta ; ) En muista pitäneeni kylpytakkia paljonkaan, eikä se taida olla enää tallessakaan.

2. Oletko säästellyt jotain käsityömateriaalia (vaikka tiettyä lankakerää/kangasta) varastoissasi liian kauan? Miksi?

Jonkun verran on tapana hillota ihkulankoja ja kankaitakin, mutta yksi kangas on kyllä marinoitunut jo liian kauan:




Ostin tuon kankaan ehkä 2003 tai 2004 tarkoituksenani tehdä siitä pitkä hame tai kotelomekko. Eipä tullut tehtyä ja nyt en enää edes haluaisi pukeutua tuollaiseen. Ihan kaunishan tuo on, mutta kankaan kiilto ei jotenkaan puhuttele. Sen takia siitä ei huvita tehdä mitään muutakaan, kuten vaikka tyynynpäällisiä. Jääköön siis marinoitumaan vielä. 


3. Mikä on ihanin asia jokaisessa vuodenajassa?

Hui, tämä on kaikessa yksinkertaisuudessaan vaikea. Keväässä kun on KAIKKI ihanaa, talvesta en taas keksi oikein mitään. Mutta koitetaan.
Kevät: Valon ja lämmön palaaminen talven jälkeen, tuoksut (esim. märkä maa), linnun laulu ja perennoiden ihanat pikku-alut sekä puiden ja pensaiden silmut.
Kesä: Vihreys, luonnon tuoksut (kukat, metsä), joutilaisuuden tunne. Jopa töissä on kesäisin oikein rentoa olla. Kesän kohokohtana toki kesäloma.
Syksy: Kuulaat syyssäät, vino auringonvalo, ruskan värit.
Talvi: Jos jotain on pakko keksiä, niin auringon välkehdintä hangella. Ja se, että voi alkaa odottamaan kevättä!

4. Mitä asiaa et kyllästy katselemaan?

Tällä hetkellä tuntuu siltä, etten kyllästy katselemaan puutarhan heräämistä kevääseen. Käyn päivittäin tiiraamassa, mistä kaikkialta nousee vihreää tai punaista (esim. pionit) ja mitä kuuluu silmuille.

5. Mikä on paras vinkkisi käsityömateriaalien järjestämiseen?

No jaa, tähän täytyy sanoa että olennaista on se, että materiaalit näkee (ainakin lähes) yhdellä silmäyksellä. Mulla on esim. kankaat ja langat 40 cm syvissä kaapeissa. Ylipäänsä on tärkeää, että samantyyppiset tavarat löytyy yhdestä paikasta, esim. puikot ja ompelulangat omista paikoistaan.



Myös japaninverivaahteran silmut ovat selvästi pullistuneet!

Lähetän tämän haasteen viidelle ahkeralle vakkarikommentoijalleni:

Sailalle
Minnalle
Mamma N:lle
Betweenille
Cherille

Esitän heille seuraavat kysymykset:

1. Esittele jokin esine tai asia, jolla on sinulle suurta tunnearvoa.
2. Onko käytössäsi jokin Niksipirkka -tyylinen niksi, jonka haluat jakaa?
3. Kerro jokin mukava lapsuusmuisto.
4. Onko sinulla jokin erityinen pääsiäisperinne, tai jokin muu kevääseen liittyvä perinne? Kerro siitä.
5. Ja sitten vähän zen-osastoa: Minkälainen ääni syntyy yhden käden taputuksesta?


Ja vielä sokerina pohjalla julkistan messulippujen voittajat. Arpaonni suosi Sanna P:tä ja Tee Koo:ta. Onnea onnea!! Laitan meiliä : )



torstai 20. maaliskuuta 2014

10 kuvaa kesään - maaliskuu






Hmm. Mitä tähän nyt sanoisi? Takatalvi (joka ei kuulemma oikeasti edes ole takatalvi) toi mukanaan ärsyttävän kerroksen lunta. No, onneksi sitä on aika vähän ja onneksi se kai suojaa kasvejakin, eli saattaa siitä olla jotain hyötyäkin. Mielialan kohottamiseen tuo ei kyllä auta. Jaksan tilannetta ajattelemalla maanisesti, että enää pari päivää, sitten tuo sulaa ja kevät tulee taas. Kohta, kohta...

Nyt on kuitenkin kevätpäiväntasaus ja meilläkin täällä pohjoisella pallonpuoliskolla alkaa kuuden kuukauden valoisa aika. Mikä ihanan positiivinen ajatus!


Nyt kevättä odottamaan! Ja muistakaa edellisen postauksen arvonta ; )









lauantai 15. maaliskuuta 2014

40-vuotias täällä hei! (Arpoo Kevätmessulippuja)





Täytän tänään 40. Mielelläni olisin vielä 30-jotain, mutta ei nyt auta nikotella vastaan, viittäkymmentä käydään...

Päivä on ollut tosi mukava (jos ei oteta lukuun lunta jota en todellakaan ollut tilannut!). Aamupalaksi perhe oli kattanut amerikkalaisen bagel-aamiaisen asianmukaisine täytteineen ja Starbucks-kahveineen. Maittavaa oli, ja hauskaa!



40-vuotisreissua on jatkossa mukava muistella myös aina kun näkee ranteessa killuvan taksin. Pikkuisen auton pyörätkin pyörivät, oooo!

Pääsen myös ompeluhommiin, appivanhemmilta sain lahjaksi iki-ihanaa Satula -verhokangasta. Menossa taas vahvasti mustavalkoinen kausi, toisaalta tuohon kuosiin ei toivottavasti kyllästy koskaan.




Amerikkalaissimenenistä olen tähän mennessä kylvänyt auringonkukkaa, joista lähes kaikki itivät. Nuo pienemmät alut ovat Raspberry Ripple -pelargoniaa. Oi että, jos niistä tuliskin ihan kunnon taimia joskus!



Järjestän tässä juhlapäiväni kunniaksi vielä arvonnan. Sain Kevätmessuille bloggaripassin ja sen myötä arvottavakseni blogin lukijoiden kesken kaksi pääsylippua. Arvontaan voi osallistua jättämällä kommentin tähän postaukseen. Arvonta suoritetaan 25.3.

Toivottavasti tavataan messuilla : ))


keskiviikko 5. maaliskuuta 2014

Siemeniä ja muita tuliaisia






Tavallisia ruokakauppoja Manhattanilla ei tuntunut hirveästi olevan, mutta lähes vahingossa löysimme Penn Stationilta ison kolmikerroksisen Kmartin. Sisäänkäynti oli todella huomaamaton. Ostimme kilokaupalla karkkia (tuliaisiksi, muun muassa), enkä myöskään päässyt puutarhaosaston ohi ilman ostoksia. Siemenet oli juuri aseteltu hienosti telineisiinsä ja koitin bongailla joitain vähän erilaisempia lajikkeita. No, herneet varmaan ovat ihan peruslaatua. Olen laiska ja huono esikasvattaja, niinpä päädyin etupäässä suoraan maahan kylvettäviin. Auringonkukkia kannattaisi ehkä kuitenkin vähän esikasvattaa, jotta kukinta varmasti ehtisi.




Noista kasvuvyöhykkeistä voi nyt sitten arpoa Etelä-Suomen oloja vastaavan. Varmaan tuo sininen alue? Muutamien siementen alkuperämaa oli itse asiassa Hollanti, en huomannut sitä kaupassa.



Kaupasta oli toki ostettava myös vähän langanvärjäysainetta ;)




Joitakin ihkulankoja löysin muutamasta superihanasta lankapuodista. Tämä super-superpaksu lanka on tarkoitettu tyttärelle tulevaan Hungergames -kauluriin, siis sellaiseen jota Katniss käytti Vihan liekit -elokuvassa. Niin paksua tavaraa tuo on, että sitä neulotaan siroilla 15 ja 20mm:n puikoilla. Käsiparat!




maanantai 25. maaliskuuta 2013

Kasvaa ja vihertää!



Kevään merkkejä sisätiloissa :) Jouluruusu pukkaa pientä vauvalehteä ja varmasti koko kasvi odottaa kevättä yhtä innolla kuin minäkin.




Autotallissa talvehtineet pelarginoat selvisivät vähän vaihtelevasti. Osa ei selvinnyt, mutta muutama reipas yksilö sitäkin paremmin. Yksi työntää uutta versoa ihan täpinöissään.



Iihanaa kellertävän vihreää, uutta ja tuoretta!



Pelargonin nukkapintaiset lehdet ovat jotain aivan vastustamatonta. Ja tuoksustakin tykkään, vaikka se varmasti jonkun nenään onkin "hajua".

Kevät tulee, uskon sen nyt!


torstai 14. maaliskuuta 2013

Please, kevät...


Nyt alkaa mitta täyttymään tuohon talveen ja pakkaseen (aamulla -21!!), että on otettava järeämmät keinot käyttöön ja kaivettava esiin vähän kuvia viime keväältä. Omalla kohdallani tämä pitkittynyt talvi aiheuttaa vain  ahdistusta, apaattisuutta ja muuta epäelämää. Iloa ei saa niinkuin mistään. Tai no jospa näistä kuvista hiukan :)



Viime keväänä pihalla oli montakin mittavaa urakkaa, joista yksi näkyy tässä. Takapihalla terassien välisellä viheralueella kukoisti pikkutalvio ja vuohenputki. Seassa vähän saniaista, mustikkaa (!) ja yllättäen käynnöskuusamaa. Ihan ensiksi riivin pois kitukasvuiset vuorimännyt ja ruman alppiruusun.



Muutaman viikon päästä näytti jo tältä, osassa penkkiä. Oikealla ylhäällä näkyy vielä tunkeilijoita, jotka tapansa mukaan puskee esiin terassilautojen välistäkin.

Puutarhan toisena kevänä on kiva katsoa, mitkä perennat viihtyy missäkin ja mitkä tulisi siirtää. Ja väleihin mahtuu varmaan uusiakin. Luvassa tänä keväänä on paljon talon eri osien ulkomaalausta ja rapsuttelua sekä mm. terassin laajennusta. Kunhan se kevät näyttäisi edes pieniä merkkejä tulemisestaan, huoh...



Voisin oikein mielelläni tehdä Ellit ja hypätä pahvilaatikkoon talvea piiloon.