Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sipulikukat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sipulikukat. Näytä kaikki tekstit

tiistai 25. helmikuuta 2020

Kevät tulee!





Ilmat on ihanan keväiset jo nyt, vaikka kalenterin mukaan pitäisi olla talvi. (Koitan olla välittämättä siitä talvenpoikasesta, joka yrittää tällä viikolla tulla...)

Elli-kissakin on innostunut ulkoilemaan enemmän, kuin vaan muutaman minuutin. Pihareissu kestää nykyään ehkä jopa 10 minuuttia! Sinä aikana ehtii jo kurkkia vähän kukkapenkkeihin, ja mitä ihanaa sieltä jo löytyykään. Tummajouluruusussa on kunnon nuput jo tulossa!



Idänjouluruusu on astetta vaaleampi, mutta sekin hyvin jo kasvussa.



Lumikelloja nyt kukkii jo melkein joka paikassa, tässä meidän pihan tavalliset versiot. Syksyllä laitoin maahan kerrannaisiakin, mutta en yhtään muista, minne. Ne eivät taida olla vielä nousussa.



Kevätputkikin jo melkein kukkii : )



Etupihalla kevätkurjenmiekat nousevat hyvin ketoneilikkakasvuston seasta.




Toivottavasti talvenpoikanen ei lannista näitä! Pitää varmaan ryhtyä suojauspuuhiin ihan jo senkin varalta, ettei näitä syödä.

Jee, tästä se alkaa, kevään ja kesän odotus!



perjantai 17. toukokuuta 2019

Pikkupenkkien perustamista ja kunnostamista





Oranssivalkoinen narsissi kukii kilpaa kirjopikarililjojen kanssa. Ne ovat hauska pari, joka syntyi ihan vahingossa. Syksyllä sipuleita istuttaessa kun ei aina osaa ajatella, miltä kukat keväällä näyttää. Hauskaa, että välillä tulee näin kivoja yllätyksiä!



Olen viimein päässyt perustamaan uutta pientä kukkapenkkiä autopaikan viereen nyt kun aita on maalattu. Tässä pitää kasvaa jotain kapeaa ja toisaalta sellaista, joka ei välitä päälle kasattavista lumista. Noille pikkuhavuille voisi syksyllä virittää jotain tukia, jotta lumikuorma ei katko niiden oksia. Pallotuijat aina vähän kärsivät lumesta, varmaan nämäkin havut. Uutena hankintana pikkuhavujen lisäksi on riippahernepuu, josta oli kivoja kokemuksia edellisen asunnon pihalta. Siihen tuli tosin lopukesästä härmää, toivotaan, ettei tähän yksilöön tule. Kunhan lehdet tuosta kunnolla puhkeavat, pikkupuu alkaa näyttääkin joltain.

Pitkän timanttituijan siirsin penkkiin takapihalta, jossa se kasvoi terassipenkissä ison tuijan vieressä. Sen poistamista siitä kohdasta ei edes huomaa, mutta tässä uudessa penkissä hontelo tuija on ihan edukseen ja pääsee varmaan vielä tuuheutumaan ajan kanssa. 

Ihan vasempaan reunaan (ei näy kuvassa) istutin kiinanpionin (Duchesse de Nemours) juurakon, jonka löysin 50% alesta. Pieniä alkuja siitä kasvaa jo, toivottavasti viihtyy paikallaan, joka kyllä on vähän varjoisa. No, jos se ei menesty, niin eipä mennyt montaa euroa hukkaan.

Lisäksi siirsin penkkiin jättipoimulehteä, posliinirikkoa, rönsyleimua ja ihan oikeaan laitaan pari saniaistakin. Tuo rönsyleimu ainakin on pergolapenkissä levinnyt niin hurjasti, että sitä oli pakko vähän pilkkoa. Tässä penkissä se mahtuisi hyvin valloittamaan alaa, jos vaan alkaa viihtyä.



Tämä pikkuruinen penkki on ollut viime vuosina ihan hunningolla. Se on autokatoksen ja toisen autopaikan välissä ja vasemmalla kasvaa vaaleanpunainen juhannusruusu ja oikealla tuivio, jonka oksankärkiä näkyy kuvassa. Keskellä takana on kiinanlaikkuköynnös. Keskiosaan olen kivien lomaan aiemmin istuttanut tummanpunaista ketoneilikkaa, joka näyttää tosi ruskealta, mutta kuitenkin vähän vihreää pilkottaa. Kolme tai neljä vuotta sitten istutetuista mehitähdistä  jäljellä on yksi juuri ja juuri sinnittelevä yksilö. Nyt istutin näiden seuraksi lisää mehitähtiä ja siirsin muualta tulikellukkaa ja jättipoimulehteä sekä pienen alun neidontatarta.

Hirmu palkitsevaa tehdä tällaisia pieniä kunnostusprojekteja, joihin ei mene kauaa aikaa, mutta  muutoksen näkee heti. Mietin vaan, miksi en ole aiemmin jo tehnyt tälle penkille mitään. Totuus kuitenkin on, että vaikka puutarhassa paljonkin puuhaa, ei millään joka nurkkaan ehdi!



Siniluumu Sinikka kerkesi ensimmäisenä avaamaan kukkansa. Omput ja päärynä seuraavat sitten perässä. Tänä vuonna omenapuihinkin on tulossa paljon kukkia. Kukinnat taitavat kyllä olla ohi kesäkuun ekana, harmi.



Metsästä siirretty kevätlinnunherne kukkii hyvin ja tekee ihania, isoja lehtiä.



Eilisellä taimistopiipahduksella mukaan tarttui ´New Moon´ -tarhakulleron lisäksi keltainen lehtotesma.




 Ostin myös talvisaipon ihastuttuani näihin kukkiin. Onneksi otin siitä illalla kuvia, koska aamulla huomasin, että kaikki kukat oli syöty. Hyvä, ettei itku päässyt! Hemmetin jänikset!! Onneksi koko kasvi ei tietenkään ole menetetty ja jäi siihen nuo pikkuruiset sisäosassa kasvavat nuput, mutta kyllä silti harmittaa. Kun ideana oli, että lakkiaisten aikaan kukkapenkeissä olisi kukkivia kasveja. Varmaan pitää turvautua vaan pahanmakuisiin kasveihin ja kuorruttaa kukkapenkit esim. samettikukilla...






sunnuntai 28. huhtikuuta 2019

Kesäinen kevätlauantai






Vaikea uskoa, että on vasta huhtikuu! Eilen lauantaina oli sellainen ilma, ettei monesti kesäkuussakaan ole paljon vastaavia. Sellainen päivä piti tietysti viettää ulkona ja ottaa lämmöstä kaikki ilo irti. Pergolan tuoleilla emme juuri ehtineet istuskella!

Tänään tilanne on ihan toinen, kun lämpötila on melkein arktiselta tuntuva +8 ja lisäksi tuulee kylmästi. Tytär lähti aamulla lukionsa opintomatkalle Roomaan ja vei selvästi mukanaan meidän lämmöt ; )




 Tänä keväänä on kauppoihin tullut eucalyptuksia. Tämä voi talvehtia viileällä kuistilla (meillä ehkä autotallissa?), mutta on siitä ainakin kesäksi iloa terassilla. Ruukun toiseen päähän voisi laittaa jotain valkokukkaista ja laskeutuvaa, kunhan ilmat vielä vähän lämpenee ja kesäkukkia alkaa olla paremmat valikoimat.



Pergolan taustan penkissä oranssit krookukset ja turkintähdikit kukkii, jaloangervot ja tähtiputket vasta aloittelee kasvuunlähtöä. Tuo iso rohjake on koristelaukka, Allium Mont Blanc. 



Eilen virittelimme aurinkovarjon paikoilleen terassin kulmaan. Sitä varten piti kaivaa muutama perenna uudelle paikalleen. Maitokellot, jotka nurkassa aiemminkin kasvoivat, istutin entisille sijoilleen tukiristikon väleihin. Maitokello on peräisin Pohjois-Karjalasta, Ruunaasta, josta isäni on kotoisin. Taimia löytyi naapurivaaran entisestä pihapiiristä, jossa ei taida olla taloakaan enää jäljellä. Sitkeä ja merkityksellinen kasvi siis, joka on hyvin viihtynyt meidänkin pihalla.




Kaivopenkissä loistavat vierekkäin kevätkukat ja keijunkukat, muut perennat heräilevät. 



Päärynäpuupenkki on näin keväisin varsinainen "svedu-penkki", kun kevätkaihonkukat ja etelänkevätesikot kukkii rinnakkain, kohta narsissit säestää.




Vielä yksi kuva tramppakuopasta. jossa näkyy nurmikkosiirroksia ja omenapuun kuoppa. Toissaöinen sade kasteli maan ihan kunnolla, mikä varmasti auttoi näitä nurmikonpalojakin. 




Terassipenkkiin suunnittelen värin lisäämistä, sillä siitä on huomaamatta tullut pääväriltään vihreä. Ensimmäinen lisäys on jaloakileija ´Spring Magic rose and ivory´.

 ´

Tässä penkissä kasvaa erilaisia jouluruusuja, mutta tänä vuonna kukinta vaikuttaa vähänlaiselta. Tämä Double Ellen Green on ehkä ainoa kukkija, eikä sekään tuo sitä  kaivattua väriä, vaikka hurjan kaunis onkin.




Eilisenä työmaana oli tämä pieni penkki kaivopenkin ja hedelmätarhan välissä. Viime kesänä aloittelin tätä ja istutin siihen akileijaa ja siirsin trampan takaa kaksi jaloangervoa. Takareunassa on täyttömaana hedelmätarhasta käännettyä sammalikkoa ja joukossa on tietysti rikkaruoho jos toinenkin.

Istutin penkkiin purkeissa näkyvät japaninkelta-angervon ja mustaseljan.


Takareunaan levitin suodatinkankaan, jonka päälle laitoin hiekkaa (jolle piti keksiä jokin käyttötarkoitus). Hiekan päälle kippasin oksasilppurilla tehtyä haketta. Jospa rikat pysyisivät ainakin hetken aikaa aisoissa! 

Muutama tiili oli vielä jäljellä ja hahmottelin niistä kivien kanssa reunusta penkille. En osaa sanoa, onko toi nyt hyvä vai ei, täytyy katsoa miten se asettuu. Siirsin penkkiin juhannuspionin, joka ei ole vielä koskaan kukkinut vanhassa paikassa, vaikka majaili siinä ainakin kuusi vuotta. Saman kohtalon koki kuolanpioni, jonka siirsin tähän penkkiin trampan takaa jo viime keväänä. Jännityksellä odotan, alkaako se kukkia vai jatkaako vuosikausien murjotustaan.



Omenapuihin on tulossa runsaasti kukkia, hurraa! 



Hurraamista sen sijaan ei ole näissä lepän urvuissa ja niiden määrässä! Niitä tuntuu olevan nyt IHAN joka puolella satamäärin! Tätä kohtaa ei ole vielä haravoitu, joten tässä näkyy koko kaameus. Riittää näitä muillekin alueille ihan kiitettävästi. Ovathan nämä tavallaan söpöjä karvamatoja, mutta niiden määrä kauhistuttaa. En muista tällaista urpuvuotta olleen koskaan ennen. Tänään voisikin olla hyvä haravointipäivä, jos ei paljon muuta tarkene tehdä : )




perjantai 26. huhtikuuta 2019

Lämpöaallon herättämät




Ihanin harppauksin on kevät edennyt mielettömässä lämmössä! Vaikka nyt on viilentynytkin, se ei haittaa hyvin alkanutta kasvuspurttia. Puissakin jo vihertää, mikä on harvinaista näin ennen vappua.

Etelänkevätesikot pihallani ovat pääsääntöisesti keltaisia, mutta tässä yhdessä ryppäässä on muutama punainenkin.



Vihervalkovuokot ovat avautuneet! Eipä ole terälehdet vihreät, kuten luulin, mutta tuo keskusta on varsin vihreä ja iso. Söpöjä joka tapauksessa nämä minivuokot : )





Pikkupihlaja-angervo ´Sem´, joka on istutettu viime keväänä, voi hyvin. Tykkään näistä lehtien väreistä tosi paljon. Muotokin on kiva.



Sitruunaperhonen lenteli kaivopenkissä alkuviikosta. Ihana näky! Sen sijaan rikkaruohot ja roskat esikon ympärillä EI ole ihana näky, tässä kohtaa riittää vielä siivottavaa...



Koiranhammasliljat kasvavat ja voivat hyvin. Hankintalistalla on syksyksi lisää näitä, vaaleanpunaiset olisi kivoja. Nämä liljani ovat lajia ´White Beauty´, sellaisia kermanvalkoisia.



Karviaspensaassakin on jo ihan kunnon silmut.



Näitä istutin pergolapenkkiin syksyllä, mutta vielä en ole ehtinyt lapusta tarkistaa, että mitä nämä oikeastaan ovat. Nättejä joka tapauksessa, nuputkin on kivan raidalliset.




Pulskaneilikkaa hankin syksyn taimialesta ja lumien sulettua tämä näytti vaan kuivalta kasalta. Onneksi sieltä pukkaa vihreää kuitenkin! Nuo ruskeat osat ovat kyllä edelleenkin ihan menetetyn näköisiä, ihan ihme, että elämää silti löytyy. Tässä on hauska, hapsottava vaaleanpunainen kukka.



Iso prpjekti, tramppakuopan täyttö, alkaa olla jo ihan hyvällä mallilla. Viime kesän ajan kärräsimme sinne kaikki puutarhajätteet ja alimmaiset ovatkin jo ihan hyvin maatuneet. Nyt keväällä levitin kaiken päälle suodatinkankaan ja aloin tasoittamaan reunakorotuksia. Otin nurmikon irti pieninä palasina ja tasoitettuani mullan istutin palaset uudelleen. Tässä etualalla näkyykin palasista koottua nurtsia, siksi reuna on niin epätasainen. Ellin vasemmalla puolella olevaan kuoppaan olisi tulossa Valkea kuulas -omenapuu.


Elli tarkastelee uutta multaa, jonka lisäsimme kuoppaan. Huomautettavaa löytyy, multakerros joustaa monesta kohdasta, koska alla on vielä maatumatonta lehteä ja oksaa. 

Meille on tulossa ylioppilasjuhlat, joten alue on nyt vaan saatava joten kuten kuntoon. Istutamme tuohon nyt nurmikkoa ja toivomme, että 1.6. se vihertäisi edes vähän. Ensi keväänä alue tulee melko varmasti olemaan vielä enemmän kuopalla, jolloin siihen pitää lisätä multaa vielä reilusti. Mikään pihan kaunistus tämä nurkka ei tällaisenaan ole, mutta ehkä hieman kauniimpi jo kesäkuussa : )


lauantai 20. huhtikuuta 2019

Pääsiäisen pikkukukkijat





Miten ihanat kevätilmat täällä on nyt ollut! Pihatöihin on päässyt ihan kunnolla ja kukkiakin alkaa näkymään jo paljon. Etupihan kirsikkapuun juurelle istutin syksyllä ´Prins Claus` -krookuksia. Seuraavassa rivissä alkaa jo nousta mökiltä metsästä siirtämiäni lehtosinivuokkoja.



Prinssit lähikuvassa.



Etupihan toisen kirsikkapuun alla kasvaa vaaleanpunaisia kirjokevättähtiä. Näiden sipulit olen istuttanut jo monta vuotta sitten, mutta aina ne eivät kuki näin komeasti.



Kevätkaihonkukka alkoi myös kukkia! Taustalla tällä on rönsytiarellan punaisia lehtiä, jotka vihertyvät pikku hiljaa. Näiden kaihonkukkien pallonuput on niin söpöt!



Ja söpöt ovat myös tarhakylmänkukat untuvaiset nuput!



Syksyllä ostin taimialesta vihervalkovuokkoa. Tuntui jokseenkin koomiselta ostaa ruukullinen multaa ja istuttaa köntsä kukkapenkkiin. Vaan nouseehan sieltä valkovuokkoja niinkuin pitääkin! Nämä ovat vasta ihan parisenttisiä pikkuisia, mutta nuppuja on jo.



Lähikuvasta näkyy, että vihertävä on : )



Palloesikko on joka kevät ihan pakko kuvata, se on niin hauska.



Pergolapenkkiin istuttelin syksyllä pieniä sipulikukkia, tässä valkoinen isokevättähti.



Penkin kuningattaria ovat tällä hetkellä kuitenkin ´Orange Monarch´ -krookukset. En kestä, miten jännät värit näissä on! Nämä kukkivat myös tosi runsaasti, sipuleita oli pussisssa 6 kpl mutta ryppäissä on aina useampi kukka. Mieleinen yllätys siis. Kuvaan näitä varmaan vielä lisää, kunhan ovat kunnolla auki.

Ihanat kaksi vapaapäivää vielä edessä, jee!



lauantai 6. huhtikuuta 2019

Huhtikuussa






Yllättäen kevätkurjenmiekka Katharine Hodgkin oli eilen avautunut etupihalla! Ihan vahingossa huomasin, sillä en ollenkaan odottanut niiden vielä aukeavan. Sen verran tiukalla nupulla olivat vielä toissapäivänä. Tämä on kyllä kaunis, kun siipiään levittelevä trooppinen perhonen.



Monet perennat ovat heränneet talviuniltaan. Yllättävän suuret versot ovat purppurakannusruohossa, jonka istutin viime kesänä. Kiitos ihanasta taimesta Saila, odotan innolla tämän kukintaa! : )



Etelänkevätesikko ei meinaa malttaa lehtiään kasvattaa, kun jo tekee kukkaa. 



Kukkapenkit ovat olleet lumettomia jo viikon ellei kaksi. Alapuolen kuva on viime vuodelta huhtikuun alusta, silloin oli vielä lunta ja jäätä. Taisi viime kevät olla poikkeuksellisen myöhässä, onneksi nyt lumet sulivat nopeammin. Kunnon vihertymistä pitää silti odotella vielä. Sulkaneilikka on kuitenkin jo hyvässä vihreydessä!





Elli on innostunut ulkoiluista lämpimämmän sään tultua. Talvella sitä ei saanut ulos kuin noin kymmeneksi sekunniksi, vaikka nuorempana se tallusteli ja istuskeli ihan mielellään lumessakin. Tällä viikolla ollaan ulkoiltu parikin kertaa illassa, kiva saada vähän seuraa pihahommiin. Tosin Ellin hommana on ollut lähinnä lintujen tuijottelu terassin katajassa.



Ruohikossa oli torstaina yksi tosi ihanan tuoksuinen kohta, jota piti puskea ja sen päällä kelliä.



Etupihan varjoisammassa kulmassa on ollut iso lumikasa, joka on nyt vaan tiivistä jäähilettä. Levittelin lunta eilen, jotta siitä päästäisiin mahdollisimman pian eroon. Hyvin näytti monet kasvit lumen allakin voivan, kasvua oli näkyvissä ainakin grönlanninhanhikissa. Kevätkurjenmiekka näkyy tuossa oikeassa laidassa.

Ihanaa kevätviikonloppua!