sunnuntai 27. toukokuuta 2018

Nukkajäkkärät, kärsäkallat, rikot ja muut




Eilen oli mielettömän ihana puutarhapäivä. Aamulla kävin Marketanpuiston puutarhamarkkinoilla ja loppupäivä meni pihahommissa.

Tämä superihanuus Prins Gustav tarttui mukaan markkinoilta. Kukat ovat tosi tiiviit pallurat, jotka eivät avaudu kokonaan ollenkaan. 



Tässä muu saalis, joista suurin osa BOV:n kojulta, joka on jokavuotisen markkinareissuni kohokohta. Tässä on mm. valkoista hanhikkia, kaukasiantähtiputkea, isotähtiputkea, takana on reunuspäivänkakkara eräältä toiselta kojulta.



Yrttimyyjiä oli paikalla jälleen runsaasti, ostin kirjavan mäkimeiramin ja timjamin sekä suklaamintun.



Tässä ehkä erikoisin hankintani: amurinkärsäkalla. Siihen tulee jännä raidallinen, valkovihreä suppilokukka. Istuttaessani sitä maahan huomasin, että uusia alkuja on myös kasvamassa.



Tämä oli joku rikko, mutta purkissa ei ollut lappua enkä ollenkaan muista, mikä rikko se oli. Googlestakaan ei ihan heti ollut apua. No ehkä tämä mysteeri joskus selviää, vaikka sitten kukkimisvaiheessa.



Kurjenmiekkarintamalla alkaa nyt tapahtua! Tämä viime keväänä Marketanpuiststa hankittu ´Lemon flair´ avaa kohta kukkansa. Viime vuonna en ehtinyt saada kukasta kuvaa, nyt pitää tarkkaan päivystää, ettei kukinta mene ohi. Kukka on ihanan raikas vaaleankeltainen.



Cherry garden ennätti jo avata silkkisen kukkansa. 



Kevätatsalea kukkii tänä vuonna hieman vaisusti. Talvi lienee rokottanut tätäkin kasvia. tämän lähettyvillä magnolia on palelluttanut suuren osan oksistaan. Onneksi tyven luona on jotain elämää siinäkin. 



Appivanhempien pihasta ainakin viisi suotta sitten siirretty syreeni kukkii muutaman tertun voimin. Ihanaa! Lajikkeesta minulla ei ole tietoa, saa vinkata, jos tunnistaa. 



Villanukkajäkkärä sai paikan pergolapenkistä. Lehdet ainakin ovat kauniit, kukat ovat purkin kuvan mukaan pienistä palleroista koostuvia ryppäitä. Saa nähdä mitä tulee, Hong Kongin perennoissa voi aina olla joitain yllätyksiä.



Mies sai napattua kirjosiepostamme kuvan. Vähän se oli kameran ääntä säikähtänyt, siksi kuvasta tulikin kelvollinen, kun lintuparka jähmettyi niille sijoilleen. Kun yritettiin kuvata hiljaisemmalla kännykällä, siitä ei tullut mitään, kun lintu oli kameraa nopeampi.



Ja loppuun vielä pakollinen kuva nuotiopaikan edistymisestä, autenttisessa kaaoksessaan. Kiveys tuli eilen melkein valmiiksi, vielä tarvitaan lisää kiviä etuosaan. Sain kukkapenkin ja kivituhkan erottavan reunanauhan paikoilleen ja istutettua perennat. Puuosat maalataan ensi (tai seuraavana) kesänä mustiksi, siksi en vielä viitsi istuttaa monivuotisia köynnöksiä. Jotain kesäköynnöstä voisi kyllä harkita jo nyt. 

Grillattiin tuossa eilen iltapalamakkarat, hyviä olivat : )


torstai 24. toukokuuta 2018

Pirja, sittenkin!




Juuri kun pääsin moittimasta omenapuu Pirjaa kiukuttelijaksi, löysin sieltä peräti yhden kukkaryppään. Selvästi kannatti vähän parjata, niin alkoi tapahtua. Aikamoinen ihme olisi, jos tuohon tulisi edes yksi omena. Toivoa kuitenkin on : )



Vieressä Pekka näyttää mallia, että näin sitä kukitaan.



Pepi-päärynässä heteet ovat vaaleanpunaiset. Voiko ihanampaa enää olla?



Valkoisten kukkien kuvasarjaa jatkaa luontevasti kanadanorvokki, pieni söpöläinen.




Pergola-nuotiopaikkakin on taas edistynyt! Eilen illalla toimitettiin tulipesä ja toinen riipputuolikin on saatu. Niiden kiinnitykseen pitää vielä hankkia koukut, tuo hirttokäysi ei todellakaan ole kätevä eikä ainakaan esteettinen. Maasta puuttuu hiekka ja mahdollinen kiveys sekä tietenkin perennat.

Takana oikealla siintää hedelmätarha, jonka reunakiveys on myös vielä kesken, kivet lojuu tällä hetkellä nurmen päällä, mutta jo nyt näyttää ihanan siistiltä. Takana on kaivopenkki, joka on jo melko vehreä. Kaivopenkin ja hedelmätarhan välinen alue on työn alla ja mietinnässä, että mitä siihen oikein laittaisi. Pensasta ja ruusua, eteen perennaa?


tiistai 22. toukokuuta 2018

Kirjosiepon ynnä muiden kuulumisia




Puutarhainnostuneen ihmisen saa erityisen helposti houkuteltua pyörälenkille, jos kohteena on taimisto. Lauantaina lähdin miehen seuraksi lenkille (hän juoksi), jotta sain hankittua keltaisen vadelman. Kaveriksi koriin päätyi myös skotlantilainen karhunvatukka.

Keltaista vadelmaa meillä oli edellisen kodin pihalla ja se teki muutaman kerran pari herkullista marjaa. Nyt kun puutarhavadelmille on tulossa kunnon paikka, tarvitaan joukkoon ehdottomasti myös yksi keltainen.



Luumupuu tuntuisi olevan aivan täynnä kukkia. Toivottavasti pörriäiset on nyt ehtineet tehdä työnsä, koska kukat ovat jo lakastumaan päin. No jospa tuosta määrästä muutama luumu tulisi!



Tarhakylmänkukka ´Pinwheel dark red´ kukkii runsaana ja ihanana. Yksi hujoppi on niin korkea, ettei mahtunut samaan kuvaan pikkusisarustensa kanssa.



Pihaesikko on kaunis sahalaitaisine terälehden reunoineen.



Tummajouluruusut kukkivat valtavina puskina. Vielä muutama vuosi sitten niiden kukat syötiin. Luulisin, että asialla oli se metsäjänis, joka talvisin nukkui tässä samassa kukkpenkissä tuijan alla. Pitihän sille siis olla lähiruokaa : ) Se oli jo iso ja komea, vanhan näköinen jänis, joten siitä on varmaan aika jättänyt, kun se ei ole enää näyttäyntynyt. Tietysti on kiva, ettei näitä kukkia ole tarvinnut suojata pariin vuoteen. 



Jäniksen entisen nukkumapaikan vieressä kasvaa pieni metsikkö liuskavaleangervoa. Se viihtyy paikallaan hyvin ja on alkanut levitä. Karsintaa on kohta pakko tehdä, että muillekin jää tilaa. Tämä voisi hyvin menestyä metsäpuutarhassa, joka on tosin vasta suunnitteluasteella.





Tuoksuköynnöskuusama aikoo kukkia ihan pian. Erikoinen rakenne sillä noissa lehdissä ja nupuissa! Odotan tämän kukintaa, sillä sen tuoksu on niin hunajaisen huumaava.




Sitten lisää eläinasiaa. Tyttäremme tekemä linnunpönttö on ollut talven yrttihyllyllä säilytyksessä ja kun aloimme siirtämään sitä terassin maalauksen tieltä, sieltä lehahti lintu. Siirsimme äkkiä pöntön takaisin paikoilleen ja varovasti maalasimme terassin liikuttamatta yrttihyllykköä.

Lintu on kirjosieppo ja oikein reippasti se pesäänsä hoitaa siitä huolimatta, että joudumme välillä puuhastelemaan terassilla. Rakennustöitäkin se on kestänyt ihan hyvin ja rohkeasti lentelee pesään ja pois, vaikka olemme lähettyvillä.
Sitten kannattaa varmaan antaa linnuille vähän enemmän rauhaa, kun poikaset alkavat lentämään.




Pergolan rakennus on edennyt hyvin. Eilen siihen tuli vielä penkki tuohon vasempaan aukkoon ja tänään varmaan penkki saa jatkoa seuraavaankin aukkoon. Keskimmäiseen ja seuraavaan väliin tulee riipputuolit. Ihan oikeanpuolimmaiseen olisi tulossa kevyt ristikko. Haaveilin metallisesta raudoitusristikosta, mutta pergola tarvitsee lisää kunnon tukea. Pylväät ovat niin korkeat, että se vähän huojuu, vaikka itse pylväät ovatkin tukevasti maassa. Saattaa siis olla, että tarvitaan jokin rakennelma, jossa puut ovat ristikkäin ja siten tukevat koko höskää. 

Muutamia kasveja pergolaa kiertävään kukkpenkkiin on jo hankittu, tekee vähän tiukkaa odottaa, että pääsisi siitä istuttamaan!


keskiviikko 16. toukokuuta 2018

Toukokuun puolivälin kukkamaratooni

 
 
 
 
Siinä hän on: punakolmilehti kukassa! Rakkautta <3 <3 <3
 
 

 
Lumikki on nyt kukintansa loppupuolella, varistaa jo. Lehdet on avautuneet ja väri muuttunut punertavasta kauniin vaaleanvihreäksi.
 

 

 
Kirjopikarililjat ovat nyt parhaimmillaan, uusiakin kukkia vielä avautuu. Olen iloinen, että istutin näitä toissa syksynä. Luulen, että tänä syksynä näitä valkoisia istuteaan vielä lisää.
 
 
 

 
Koiranhammasliljaa täytyy kuvata ahkerasti joka kevät, niin ihana se on. Tämän lajike on ´White beauty´.
 
 
 
Eilen terälehdet olivat ihan superkikkaralla. Miten söpöä! Nauttivat ilmeisesti helteestä.
 
 
 
 
Kevätesikko on avautunut.
 
 

 
Tämä ihanuusnarsissi on jo vanha, istutin sipulit syksyllä 2012. Lajikkeesta ei valitettavasti ole tietoa säilynyt, tietääkö joku?
 


 
 
Luumupuu Sinikka valmistautui kukkimaan toissapäivänä.
 
 

 
Ja eilen oli tapahtunut poksahdus!
 



 
 Päärynäpuu Pepi aikoo kukkia tänä vuonna runsaasti. Toivottavasti pölytys onnistuu ja saadaan päärynöitä. Vähän vaihtelevaa on ollut puun anti, kerran tuli viitisen päärynää, mutta ihan kypsiksi ne eivät ehtineet.
 

 


 

Talviomena Pekassa on joitakin nuppuryppäitä, viereinen Pirja selvästi kiukuttelee eikä kukkia ole nyt tulossa. Ainakaan en ole lehtien seasta niitä bongannut. Kyllä ne jo erottuisivat. Ellei sitten jossain yläoksilla ole yllätystä luvassa...



 
Tarhavarjohiippa on avannut kauniit kukkansa. Ihanuus tämä on : ))
 


 
Keijunpikkusydän eli merimiehensydän kukkii myös melko runsaasti. Minulla kasvaa tätä kahdessa paikassa ja nämä toiset lehdet ovat huomattavasti isommat ja vaaleammat kuin sillä toisella. Voi johtua kasvupaikastakin, tai sitten näillä on joku pieni lajike-ero. Erikoisen ihanat nuo kukat joka tapauksessa ovat.
 



 
Kirjavalehtinen kielo availee lehtitötteröitään. Kukkia on tulossa ainakin näiden viereiseen yksilöön, mutta tämä rypäs oli muuten vaan niin kuvauksellinen, että sai tulla ikuistetuksi. Lehtien raidat vielä vanhetessaan korostuvat.
 


tiistai 15. toukokuuta 2018

Etupiha muutoksessa

 
 
 
Pienen etupihan tilanne oli tämä vielä huhtikuussa. Tarkoitus olisi pikkuhiljaa hankkiutua eroon tuosta nurmikosta kokonaan. Kukkapenkkejä suurennetaan, mutta jonkunlaisia kulkureittejä pitää väleihin jättää, mm. kirsikoiden poimintaa varten. Oikea reuna, joka rajoittuu kiveykseen, tulee jättää matalaksi, koska talvisin siihen kasataan lunta, lisäksi auton keula tulee usein tuohon nurmikonkin päälle. Ajattelin tuohon ihan reunaan jotain matalan kivikon ja maksaruohojen yms. yhdistelmää.
 

 
Aloitin purkamalla aidan vierestä kivireunan ja laajensin kukkapenkkiä entisen nurmikon puolelle. Siirsin takapihalta valtavan Mustialanruusun aidan viereen ja sen eteen istutin mm. angervoja ja tyräkkejä, joita penkissä aiemminkin kasvoi.
 
Kuvassa lähempänä olevaa penkkiä olen myös jo hieman leventänyt tuosta kulmakohdasta. siihen istutin pari keijunkukan jakotaimea ja yhden syysleimun.
 

 
Kirsikkapuun alle siirsin sinivuokkoja kesämökin metsästä.
 

 
Ne ovat lähteneet kasvamaan ihan hyvin. Edellisen kotimme pihassa meilla oli riippahernepuu ja sen juurella sinivuokkoja ringissä. Sitä tuli vähän ikävä, joten päätin toteuttaa vastaavan tuohon kirsikkapuun alle. Sinivuokon lehdet ovat niin kauniit koko kasvukauden!
 

 
Kuriilienkirsikka puhkesi kukkimaan viime viikolla. Se on aina aivan täynnä kukkia! Nämä lämpimät ilmat ovat ihanat, mutta kukintaa ne taitavat vähän lyhentää.
 

 
Vielä riittää onneksi terälehtiä puussakin, vaikka osa on jo maassa.
 
 

lauantai 12. toukokuuta 2018

Riipputuoli tuli taloon ja mitä siitä seuraa





Pihallamme on tapahtumassa suuria muutoksia. Kaikki alkoi siitä, kun viime kuussa kävimme Turussa ja hankimme matkamuistoksi Granitista riipputuolin. Ostopäätökseen ei montaa minuuttia kulunut, mutta sitä seurasi pitkällinen pohdinta tuolin tulevasta sijoituspaikasta. Yksitasoisessa talossa ei ole sopivia parvekkeen alustoja eikä pihallamme ole puita sopivissa kohdissa. Mietimme irtonaista telinettä, mutta pergola tuntui kuitenkin kivemmalta ratkaisulta. Sellainen voisi tulla terassin nurkkaan, joku moderni ja yksinkertainen.

Samalla perheen miesväki kuitenkin haaveili nuotiopaikasta pihalle ja minä keksin, että hedelmätarha olisi ihana. Omenapuut istutettiin 7 vuotta sitten aidan viereen vierekkäin (koska pelikentälle piti jättää nurmikkotilaa) ja minusta kokonaisuus on alkanut viime vuosina näyttää vähän törppöltä ja pihapelailukin lasten kasvettua loppunut.

Olin jo pari viikkoa sitten levitellyt köysiä nurmikolle hedelmätarhan ja grillipaikan kohtiin ja mallaillut sopivia linjoja. Hedelmätarhaan tarvittaisiin paikka ainakin mustaherukkapensaalle ja ehdottomasti puutarhavadelmille, jotka nyt kasvaa kituuttavat aidan vieressä sammalikossa. Satoa ei tietenkään tule, ne ovat kasvaneet paikoillaan ainakin 6 vuotta ja varret ovat ehkä 30 senttisiä. (Voi myös olla, että niiden yli on pariin kertaan vahingossa ajettu ruohonleikkurilla...)



Eilen illalla palaset alkovat kuitenkin loksahdella paikoilleen kun päätimme yhtäkkiä alkaa rakentaa nuotiopaikkaa. Meidän liikkeet on aina tällaisia hyvin äkkinäisiä. Näytin miehelle Pinterestistä kuvaa pergolallisesta nuotiopaikasta ja sellainen päätettiin sitten tehdä. Alettiin heti toimiin ja ihan ensin piti kuoria nurmikkoa tulevan hedelmätarhan nurkasta. Siihen siirtyisivät pensasmustikat.




Tässä ne kasvoivat vielä eilen. Mustikat ovat olleet kovia poikia (ja tyttöjä, he ovat Aino ja Alvar) muuttamaan. Appivanhemmat hankkivat ne omalle pihalleen yli 10 vuotta sitten, mutta ne eivät menestyneet siellä. Niinpä ne siirrettiin edelliselle pihallemme, jossa ne kasvoivat usemman vuoden. Sitten ostimme talon syksyllä 2011 ja mustikat tulivat tänne muuttokuorman mukana. Nyt reppanat siirtyivät vielä muutaman metrin, toivottavasti pensasvanhukset eivät tästä pahastuneet!

Edellisten omistajien rakennuttama terassi on varsin erikoisen muotoinen omituisine ulokkeineen. Olisiko tämä ehkä ollut grilliä varten? Me ei kuitenkaan haluttu pitää grilliä "keskelle pihaa", vaan se on sijoitettu lähelle keittiön ovea terassin toiseen päähän. Mitään kunnon käyttöä emme tälle ulokkeelle koskaan keksineet, joten sen voi hyvillä mielin purkaa. Terassialaa jää joka tapauksessa ihan riittävästi jäljelle.



Toinen pensas oli pienipaakkuinen, sen sain kannettua omin voimin. Mutta toisella olikin ihan megalomaaninen juuripaakku ja se piti raahata uudelle paikalleen. Siitä se meni, vauhtiraidat vaan jäi!




Siinä he nyt nököttävät, turvallisesti vierekkäin. Omenapuun ja mustikoiden väliin jäi ihan reilu väli, 
vaikka kuvassa sitä ei oikein erotakaan. Valkoiset ämpärin merkkaavat vadelmien paikkaa. Niille on tulossa kunnon tuet puusta ja kasvulangat ja kaikki. Omenapuiden keskellä kasvaa punaherukka, sekin tarvitsisi pensastuen. Vadelmien toiselle puolelle siirtyy mustaherukkapensas.

Hedelmätarhasta otetaan pois  nurmikko/sammalikko ja pensaiden ja puiden alle voisi tulla vaikka männynkuorikatetta. Toisaalta joku maanpeitekasvikin voisi olla hauska. Voi olla, että keskelle tulee käytävä hiekasta. Näitä asioita on vähän vaikea päättää kun tietoa ei ole itsellä niin paljon. Joka tapauksessa katteiden alle tarvitaan joku aluskangas ehkä? No näitä juttuja voi selvitellä ajankanssa, nyt keskitytään vielä rakentamiseen.





Punaisen sangon paikalle tulee nuotio (tulipesä). Siitä laitoimme kepit 165 cm:n päähän, mutta aluetta pitää varmaan vielä hieman kasvattaa, koska nuotio tulee olemaan isompi, kuin tuo ämpäri : ))

Tappien paikalla voisi olla pergolan pylväät. Yhteen väliin tulisi paikka riipputuolille ja ehkä voisimme hankkia toisenkin samanlaisen tuolin. Lisäistuimet olisi aluksi irtopenkkejä tms., tässä vaiheessa emme vielä rakenna mitään kiinteitä istuimia. Pergolan ulkoreunalle tulee kukkapenkkiä, jossa varmaan täytyy kasvaa jotain matalaa riipputuolien  kohdalla ainakin. 

Ihanaa saada kitkettyä kunnolla tuota vuohenputkea, joka tunkee terassin alta. Se on kyllä maailman ärsyttävin rikkaruoho.



Tältä työmaa näyttää talolle päin. Nurmikkoa on kuorittavana vielä melkoinen määrä! Onneksi meillä on samaan aikaan käynnissä operaatio "tramppakuopan täyttö", joten sinne saa heivattua jätökset.

Ja jotta pihatyöt ei vaan loppuisi kesken, olen muokkaamassa myös etupihaa. Sielläkin teemana on nurmikon poistaminen. Parin neliön nurmikko etupihalla on ollut ihan hassu ja nyt se saakin lähteä, pikkuhiljaa ainakin pienentyä. Palataan etupihaan seuraavassa jaksossa : )