Kesäkuun vika

Keskikesän koleudessa on sentään joitakin pieniä iloja, kuten kukkivia kukkia. Aika normaaleihin aikoihin näyttävät kukkivan, vaikka tuntuu, että kaikki vaan jumittaa kylmän ilman takia. Kai se tunne on sittenkin vaan korvien välissä.

Juhannusruusu kukki viime viikolla. Joku oma nimi tuolla vaaleanpunaisella versiolla oli, en nyt vaan muista sitä.

Keväällä mainitsin,että meille saattaisi olla tulossa riippumattoteline. Sellainen valmistui toukokuussa ja vähän aikaa sitten se maalattiin mustaksi. Telineen esikuvan näimme Kevätmessuilla ja ulkomuistista mies tuon rakensi. Hyvä ja tukeva tuli! Puumateriaalit ovat kierrätystavaraa, ainoastaan metallikoukut piti hankkia. Ja tietty itse riippumatto.

Vaikka laitos on melko suuri, ei se vie pihaltamme kovinkaan suurta osaa. Hyvin mahtuu Elli vielä ulkoilemaan nurtsilla! Nykyään Ellin ulkoilutus on kuvassa esitetyn kaltaista. Ulkoiluttaja voi hyvin vaikkapa maata riippukeinussa ja sivusilmällä katsoa, että neiti pysyy suurin piirtein pihalla. Tai pysyyhän tuo, ei karatessaankaan mene kovin kauas. Tänä kesänä näitä "karkumatkoja" on sattunut monia viikossa, kun usein joku meistä tai meille tullut vieras jättää ulko-oven löysästi kiinni. Elli osaa pukkaista oven auki ja tie vapauteen koittaa. Kissa löytyy kuitenkin aina jostain läheltä ja tulee iloisesti häntä pystyssä vastaan, kun sitä huhuilee. Kiltti Elli : )

Kiinanpionien kukkaloisto on pihassamme vasta aluillaan. Tämä on ensimmäistä kertaa kukkiva Raspberry Sundae, "Kuin vadelmahillossa pyöritetty keltaisen vaniljajäätelön pallero" (Pionien Kodin lajikuvaus). Keltaista ei vielä ole näkyvissä, mutta tuoksu on jo tässä vaiheessa vastustamattoman ihana. Toinenkin kukka puhkeaa pian.

Tämä yksilö taas on vanha tuttu, kolmatta kesää kukassa oleva White Cap. Aina yhtä ihana : )

Ja sitten, tarhakurjenmiekka Romance, myöskin ensiesiintyminen pihallamme. Vasta syyskesällä istutettu yksilö ja nyt jo intoutui kukkimaan.

Edellisen kaveri Pink Talcum on vielä vähän toista korkeampi ja todella kauniin sävyinen. Nuo oranssit karvat on niin hauskat! Eikä ole nyt mummonkalsareiden tunnelmaa havaittavissa.

Ja vielä yksi yllättäjä, heräteostos Prismasta: Lukinlilja. Varsin erikoinen tapaus, mutta tosi kaunis sellainen.

Huomenna sitten ollaan jo heinäkuussa : )

Kaikki 10 kuvaa kesään

Syyskuu

Noniin, tässäpä tämä kymmenen kuukauden kuvarimpsu! Syyskuussa oli vielä rippeitä kesästä jäljellä, vaikka pudonneet lehdet kertoivatkin syksystä. Ja vihmova sade!

Lokakuu

Marraskuu

Marraskuuhun mentäessä valo oli jo talvisempi, kylmempi. Ruohokin oli jo tumman sinivihreää, taisi tuossa vaiheessa olla jo vähän pakkasen puremaakin.

Joulukuu

Tammikuu

Vähän oli lunta tammikuussa.

Helmikuu

Ja heti kohta sitä ei taas ollutkaan! Erikoinen talvi!

Maaliskuu

Maaliskuun takatalvi, joka ei oikeasti ollut takatalvi. Mutta tuntui siltä.

Huhtikuu

Toukokuu

Kevät koitti vihreydellään, heleän vaalealla sellaisella. Toukokuussa kaikki kasvu on vielä varsin hillittyä ja siistiä.

Kesäkuu

Kesäkuussa jo ryöppyää kukkapenkeissä ja rehottaa! Huomaa Alabaster -kullerot kuvan alalaidassa. Viimekesänä ne kukkivat viikkokausia, toivottavasti sama toistuu nytkin.

Jos tähän rimpsun perään otettaisiin vielä heinäkuun kuva, niin sen toivoisi olevan lämpöä täynnä : ))

10 kuvaa kesään - kesäkuu

Sateesta ja hyytävästä kylmyydestä huolimatta nyt on kesä : ) Ainakin 10 kuukautta kesään -haaste on tullut päätökseen, sen puolesta ei siis tarvitse enää kesää odotella. Mutta käytännössä... Vähän saadaan vielä odotella. Minusta tuolla ulkona ei ainakaan ole kovin keräistä ilmojen puolesta. Vehreää toki on.

Laitan kaikki haasteen kuvat omaan postaukseensa sitten erikseen.

Etupihalla teimme pienen pikarempan. Sisääntulossa oli omituisia laattoja ja tavallaan kolmea erilaista pintamateriaalia. Nopeana ratkaisuna peitimme ne valmiilla puuritilöillä ja reunan peitimme yhdellä laudalla. Näkymästä tuli kerralla yhtenäisempi ja siistimpi. Vuoden päästä tuon puun voikin sitten öljytä tummemmaksi, jos sellaiselle näkee tarvetta.

Kesäkukkakimput ovat tässä alkukesässä ihan parhautta! Päivänkakkaroita rakastan! Ja timoteita!!

Myös sireeniä löytyi tienvarresta, sekin on kimpussa tosi nätti.

Juhannuksen vietimme mökillä ja Elli pääsi mukaan. Se oli matkoilla tosi reipas ja perillä myös. Nautti pihalla käyskentelystä ja kaikenmaailman lintujen äänien kuuntelusta. Myös ikkunan takaa oli kiva katsella pihalle ja metsiin. Ja mikä parasta, pääsi herkuttelemaan timoteilla : )

Kokkoa pystyi polttamaan maaston märkyyden vuoksi turvallisin mielin. Ilta oli kaunis mutta hyytävän kylmä. Tuli ikävä sormikkaita!

Mökiltä löysimme myös liudan kasveja lasten herbaarioihin: Nuokkutalvikki, Isotalvikki, Kissankäpälä ja Ketoneilikka olivat varmaankin erikoisimmat löydöt. Pojalla on kasassa jo 55/60 kasvia ja tytöllä 24/30. Noihin puuttuviin lukeutuu mm. kanerva, maitohorsma, mesiangervo ja kissankello, joiden kukintaa pitää vielä hieman odotella. Luotan, että kaikki kasvit tulevat kerättyä! Paitsi tytön listassa omituisesti oleva tuoksuherne, joka ei mielestäni edes ole perinteinen luonnonkasvi. Jos jossain sellaista luonnonvaraisesti kasvaa, niin saa vinkata ; )

Lähikuvassa alkukesän ihanuuksia

Kukkateemalla jatketaan ja palataan ajassa joku viikko taaksepäin. Syksyllä istutettu punakukkainen varjohiippa laittoi parastaan ja kukki runsaasti. Niin pieni, herkkä ja valloittava! Tätä kuvatakseen pitää olla ihan kontillaan, jotta saa pienen ihanuuden näkyviin.

Kolme vuotta vanha päärymäpuu ei ole vielä tuottanut hedelmää, eikä taida tuottaa tänäkään kesänä. Kukkia oli muutamia, mutta nyt en enää löydä niiden varsista jälkeäkään. Toisaalta ei haittaa, sillä kukat olivat huippukauniit ja parasta koko puussa on kauniit, kiiltäväpintaiset lehdet. Jos joskus tulee niitä päärynöitäkin, se on pelkkää bonusta : )

Tulppaanikuvaan pääsi mukaan myös yksi särkynyt sydän ja sen lehti. Kiva kolmikko.

Sydämiä lisää ja taustalla häämöttää lähes musta tulppaani, vartioimassa pieniä sydämiä isoveljen lailla. Kiltti tulppaani : )

Mikkeli -rhodon kukat ovat läheltä todella kauniit. Uskomatonta, miten voikin olla tuollaiset hauskat, ruskeat pilkut! Rhodo saa joka vuosi jatkoaikaa pihallamme noiden kukkien takia, vaikka muuten ei olekaan mikään kaunistus. Nuputkin ovat niin ihanat ennen aukeamistaan, melko tumman pinkit. Ja sisältä paljastuu tämä herkkä vaaleus.

Keltaoranssia

Tulikellukat olivat alkukuusta parhaimmillaan, nytkin kukkaloistoa vielä riittää. Ja nämä todella loistavat!

Samassa penkissä oranssien kanssa on yllätyskukkija pikkukurjenmiekka ´Apache Carpet´ Sen kaveri, oranssi ´Orange Tiger´ meinasi kukkia myös, mutta harmillisesti sen nuppu oli liian lähellä narsissin varsia ja taisi vähän mädäntyä.

Hankin näitä kurjenmiekkoja loppukesästä Päivölän koetilalta Nummelasta, enkä osannut odottaa niiden vielä kukkivan. Hauska yllätys siis : )

Kaivopenkissä yllätti tämä ´Oriental Blush`. Sillä on oikein kunnon mummonkalsariväritys : ) On tuolla tyvessä sentään lilaakin ja tummempaa oranssia. 

Isommista saksankurjenmiekoista aikoo kukkia ainakin kaksi, ne ovat kaikki vaaleanpunaisia. Innolla odotan!

Puurtarha-apuri loikoilee välillä viileillä kivillä, kun on niin kuuma. Ellin takana näkyy  vasemmalla keijunkukka, keskellä tunturipoimulehti, jonka jouduin uusimaan talvella menehtyneen tilalle ja söpö pieni raidallislehtinen kielo.

Akileijat aloittavat kukintaa ja pioienkin nuput kasvavat päivä päivältä. Alkukesä <3